Forssan Lehti julkaisi mielipidekirjoitukseni [Forssan Lehti], jossa vastaan valtuustokollegalleni Otto Erikssonille hänen kirjoitukseensa ”Maahanmuutto ratkaisee talousongelmamme – tai ei sitten taidakaan” [Forssan Lehti]. Lähettämäni mielipidekirjoitus alla lähdelinkkeineen:
Valtuustokollegani Eriksson viittaa mielipidekirjoituksessaan maahanmuuton talousvaikutuksista (FL 23.9.) kirjaan “Borderless Welfare State” (2023). Kirjan on rahoittanut äärioikeistolaisen FvD-puolueen ajatuspaja Renaissance Instituut. 274-sivuisessa kirjassa käydään läpi useita syitä sille, miksi “ei-länsimaalaisista” yhteiskunnista tuleva maahanmuutto on usein taloudellisesti nettohaitallista, kuten koulutus- ja kulttuurierot.
Kuitenkin sosiaaliset syyt kuten rasismi ovat lähes täysin unohdettuja: tätä käsitellään lyhyesti sivulla 219, mutta tämä unohdetaan loppukirjan ajaksi, eikä tätä mainita lainkaan tiivistelmäartikkelissa (ResearchGate). Tämä on tärkeää etenkin toisen polven maahanmuuttajia tarkastellessa, ja otetaan kyllä huomioon esimerkiksi IMF:n työpaperissa (WP/24/211), joka viittaa sekä kyseiseen kirjaan että täysin vastakkaiseen lopputulokseen päätyneeseen tutkimukseen (Carlo Fiorio, 2023).
Talousjärjestelmämme perustuu siihen, että yhteiskunnassa on enemmän nuoria kuin vanhoja. Tästä syystä nyt nähtävä lapsikato on suuri taloudellinen haaste, johon tällä hetkellä ainoa ratkaisu on hankkia ihmisiä rajojen ulkopuolelta. Ajan kuluessa on tosin todennäköistä, että lapsikato saavuttaa kaikki yhteiskunnat, joten pitkällä aikavälillä meidän on keksittävä “jotain muuta” kuin nykyinen pyramidirakenne.
On tosin selvää, että yhteiskunta hyötyy todennäköisesti enemmän rahallisesti australialaisesta tietotekniikkainsinööristä kuin nigeriläisestä perheenäidistä (Education Index 2022), mutta tämä ei ole mikään uusi havainto: vuonna 2018 Donald Trump ilmoitti haluavansa maahanmuuttajia vain Norjasta.
Me emme kuitenkaan voi lapsikatoamme paikata norjalaisilla insinööreillä, sillä a) heitä on aika vähän, ja b) kaikki muutkin haluavat heidät. Ja jos he eivät ole Norjasta, c) he haluavat Norjaan.
Me voimme paikata lapsikadon integroimalla ihmiset paremmin yhteiskuntaan, kuten maahanmuuttajat ja yhteiskunnasta syrjäytyneet. Tähän tarvitsemme sekä sosiaaliturvaa, koulutusta että rasismin kitkemistä. Eli niitä asioita, joihin viitataan Erikssonin viittaamassa kirjassakin, tosin lyhyesti. Vaikka tämä aluksi rasittaakin julkista taloutta, se on kestettävä, sillä mitään muuta ratkaisua ei lähitulevaisuudessa ole tarjolla.
Näistä syistä viranhaltijat siis puhuvat meille maahanmuutosta ratkaisuna ikääntyvään väestöön ja lapsikatoon, sillä sitä se on.
Ville Sundell
Forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)