Forssan Lehti julkaisi 26.8.2025 yleisönosastokirjoitukseni kunnallisverotuksesta [Forssan Lehti]:
Varmoja syksyn merkkejä ovat pudonneet lehdet, ja keskustelu kunnallisverosta. Tänäkin vuonna kuulemme varmasti tutun virren siitä, kuinka Forssalla pitää olla seudun pienin kunnallisveroprosentti, perustuen uskomukseen siitä, että ihmiset valitsevat asuinpaikkansa matalimman kunnallisveroprosentin mukaan. Forssan veroprosentti tälle vuodelle on 8,5 %, siinä missä ympäröivien kuntien prosentit ovat 8,6–10,3 %. Mainittakoon, että Manner-Suomen korkein veroprosentti on 10,9 %.
Ministeri Grahn-Laasonen on vienyt asian vielä pidemmälle ehdottamalla, että Forssan pitäisi kilpailla suurkaupunkien veroprosenttien kanssa (Valtuusto 12.8.2024). Vastasin samoin kuin vuotta aikaisemmin, jolloin arvioin verorahoilla kustannettujen palveluiden olevan suurempi houkutustekijä (FL 16.11.2023).
Uskomukselle, että kunnallisveroprosentti olisi houkutustekijä, ei ole tieteellistä pohjaa. Itse asiassa FCG:n johtavan konsultin Jussi Sallisen mukaan palvelut – eritoten ilmainen päivähoito – ovat merkittävämpiä houkutustekijöitä (Yle 21.11.).
Myös Verotutkimuksen huippuyksikön selvitys vuodelta 2024 toteaa, että kunnallisveroasteiden muutoksilla ei näytä olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia kuntien tulo- ja lähtömuuttajien määriin (Salla Kalin ym., 2024). Tämä on yhdenmukaista aikaisemman tutkimustiedon kanssa (Ville Lehtimäki, 2023). Vaikutusta saattaa olla suurtuloisimman promillen käyttäytymisellä, mutta Suomessa näiden veronmaksajien absoluuttinen määrä on niin pieni, vain noin 5 000 henkilöä, ettei varmoja johtopäätöksiä voida tehdä (Tilastokeskus 19.3.2015).
Rehellisyyden vuoksi mainittakoon, että Yhdysvalloissa on ilmennyt samansuuntaisia vaikutuksia, kun tarkastellaan suurtuloisinta promillea koskevia suuria veronkorotuksia (Young & Varner, 2011). Lukumäärällisesti, sekä taloudellisesti, nämä vaikutukset ovat tietenkin Forssan kohdalla olemattomia, sillä joukon pienen koon lisäksi tämä promille maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 %, joka viittaa pääomatuloihin, joista ei makseta lainkaan kunnallisveroa (STTK 4.9.2019).
Myöskään empiirisesti tämä uskomus ei näytä pitävän paikkansa: Forssa on korottanut kunnallisveroa kahtena peräkkäisenä vuotena, mutta väkiluku on hieman kasvanut molempina vuosina. Tämän uskomuksenhan mukaan ihmiset olisivat muuttaneet Tampereelle (7,6 %) tai Kauniaisiin (4,7 %).
En ole mielivaltaisen veronkorottamisen kannalla, mutta mielestäni meidän ei pitäisi kahlita budjettiamme, ja siihen sisältyviä palveluita, epätieteellisiin uskomuksiin. Veroilla kunta voi järjestää näitä yllä mainittuja palveluita, jotka ovat se oikea houkutustekijä.
Ville Sundell
Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)
(Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni ja mielipidekirjoitukseni. Artikkelikuva Ville Lehtimäki, 2023.)
Vastaa