Tässä artikkelissa luon pikakatsauksen Fokka Säätiö sr:ään, jonka vaiheita olen seurannut jo ennen sen perustamista. Jos et ole vielä tutustunut Forssan Lehdessä 3.6 julkaistuun kirjoitukseeni, suosittelen tekemään sen nyt, olen liittänyt tekstin myös tämän artikkelin loppuun. Säätiöt ja rahastot ry:n ohjeistuksen mukaan [pdf] hallituksen kokoonpano sekä säännöt pitäisi olla julkisesti saatavilla säätiön kotisivuilla (s. 30), koska tuoreella säätiöllä ei sellaisia vielä ole, julkaisen hallituksen kokoonpanon sekä säännöt tässä. Säätiötä voisi tässä tapauksessa ajatella julkishallinon jatkeena, joten koen seutukunnan yhteisöllemme tärkeäksi julkaista säätiön säännöt. On myös tärkeää, että voit itse arvioida sääntötulkintani suoraan säännöistä.
Katsaus säätiön rakenteeseen ja sääntöihin
Säätiön on perustanut Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (LHKK) syksyllä 2022, joka on myös nimittänyt sen ensimmäisen hallituksen. Hallituksen 14-paikkainen kokoonpano on suunniteltu siten, että LHKK nimittää 7 jäsentä omasta hallituksestaan, ja LHKK:n omistajakunnat (7 kpl) halutessaan voivat nimittää loput 7 jäsentä. Huomionarvoista on, että näitä paikkoja ei ole jyvitetty näille kunnille, vaan paikkajako on kuntien keskinäinen sopimus. Hallitukseen voi siis nimittää maksimissaan 14 jäsentä, joista puolet ovat LHKK:n nimittämiä. Puheenjohtajan on oltava LHKK:n nimittämä hallituksen jäsen. Tasaäänestystilanteissa siis LHKK:n jäsen puheenjohtajana ratkaisee, joten LHKK:n nimittämät hallituksen jäsenet voivat päättää keskenään kaikista muista asioista paitsi sääntömuutoksista (ja muista säätiölain määrittelemistä tilanteista joihin tarvitaan 2/3 äänienemmistö).
Eli asioissa, joissa LHKK:n nimittämät jäsenet ovat järjestäytyneet yksimielisiksi, ja osallistuvat kaikki asian käsittelyyn, muita hallituksen jäseniä ei käytännössä tarvita. Nimittäjällä on myös oikeus erottaa nimittämänsä jäsen ilman rajoitteita tai perusteluja, joten nimitetyillä on motivaatio äänestää nimittäjänsä ehdoilla. Suurimman nimittäjän, eli LHKK:n, yhtymäjohtaja sekä elinvoimajohtaja saavat hallituksen kokouksiin sekä läsnäolo- sekä puheoikeuden, antaen heille eturivin paikat käytyihin keskusteluihin.
Eli, vaikka säätiön säännöissä ei (tällä hetkellä) ole lainkaan konserniohjauksen mekanismeja kunnille, LHKK:n konserniohjaus suhteessa säätiöön on hyvinkin vahvaa. Joku voisi argumentoida, että tilanne on verrannollinen LHKK:n täysin omistamaan Faktiaan. Nähdäkseni Faktia Oy on kuitenkin verrattavissa Forssan täysin omistamaan Forssa-Asunnot Oy:hyn, sillä molemmat tuottavat palveluita vain emolle, ja yksityisille asiakkaille. Itse vertaisin Fokkaa pikemminkin Forssan osaomistamaan Loimijoen Kuntapalvelut Oy:hyn kuntien yhteishankkeena, jossa kaikilla osallistujakunnilla on tosiallinen edustus.
Hallitus voi halutessaan asettaa asiamiehen tai toimitusjohtajan, sekä valio- tai toimikuntia. Tällä hetkellä näistä ainoa asetettu on toimitusjohtaja, jossa tehtävässä Faktia Oy:n toimitusjohtaja Tanja Paassilta on toiminut 07.10.2022 lähtien.
Jos säätiö todetaan huonoksi ideaksi myöhemmin, se voidaan toki purkaa. Ongelmana tässä on, että LHKK:n suuresta hallitusedustuksesta johtuen, purkamisella täytyy olla LHKK:n suostumus. Kerrytetty nettovarallisuus (jota on saattanut kertyä mm. palveluiden tuottamisesta kunnille) tällöin lahjoitetaan kokonaisuudessaan LHKK:lle sääntöjen mukaan. Varoja ei myöskään voida jakaa kunnille LHKK:n kautta, sillä niille on säännöissä ennaltamäärätty käyttötarkoitus: varat on lahjoitettava Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle käytettäväksi Lounais-Hämeen talousalueen työllistymistä edistävään toimintaan.
Nykyinen hallitus
Ensimmäisen hallituksen on nimittänyt sääntöjen mukaan perustaja LHKK ja nykyinen kokoonpano on rekisteröity 17.04.2023. Hallitus on tällä hetkellä kymmenjäseninen. Hallitukseen LHKK:n nimittämiä ovat puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (Forssa), Hannu Koski (Forssa), Susanna Marjamäki-Vuorenpää (Forssa), Sami Mattila (Forssa), Jukka Perälä (Jokioinen), Taru Kosunen (Tammela) sekä Markku Leppälahti (Ypäjä). LHKK:n hallituksen ulkopuolelta kuntien nimittämiä ovat Jari Kesäniemi (Forssa), Tatu Ujula (Ypäjä) sekä Mikko Mäkelä (Jokioinen). Hallituksen kokoonpano on julkinen tieto, ja on saatavissa PRH:lta. Tämän ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2023.
Säännöt
PRH:n sääntöote-PDF on kuvamuotoinen, eikä tekstin hakeminen tai kopiointi ole siitä mahdollista. Olen siis avannut säännöt tekstimuotoon alla. Koska tekstissäni saattaa olla virheitä, voit löytää alkuperäisen PDF:n täältä. Vertailun vuoksi olen jakanut Hyvinkään-Riihimäen seudun Hyria konsortiolle tukipalveluja järjestävän Hyria säätiön (joka on Hyrialle sama kuin Fokka LHKK:lle) säännöt täällä.
FOKKA SÄÄTIÖ SR -NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT
1 SÄÄTIÖN NIMI JA KOTIPAIKKA
Säätiön nimi on Fokka Säätiö sr. Säätiön kotipaikka on Forssa.2 TARKOITUS
Säätiön tarkoituksena on järjestää ja tuottaa ensisijaisesti Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän maantieteellisellä toiminta-alueella työllistämiseen liittyviä palveluita henkilöille, jotka tarvitsevat työllistymiseen tukea. Säätiön tarkoituksen mukaisia palveluita ovat mm. työvalmennus, työkokeilu, työtoiminta ja työllistämispalvelut työttömille syrjäytymisuhan alaisille sekä vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Lisäksi säätiön tarkoituksena on järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää toimintaa, kuten sosiaalista palvelua, kuntouttavaa toimintaa, valmennusta ja koulutusta.3 TOIMINTAMUODOT
Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan tuottamalla palveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Säätiö voi tällaisen toiminnan puitteissa tehdä yhteistyötä muiden yhteisöjen, yritysten ja kuntien kanssa sekä kehittää ja toteuttaa projektiluonteisia yhteistyöhankkeita. Säätiö voi toimia työnantajana. Säätiö voi osallistua toiminnallaan syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ohjaamiseen ja kouluttamiseen. Säätiö voi osallistua työllisyyden hoidon palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen sekä rakentaa uudenlaisia palvelupolkuja heikoimmassa asemassa oleville vauhdittaen heidän työllistymistään eri keinoin. Säätiö voi omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä harjoittaa sijoitustoimintaa ja liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Ellei toisin määrätä, liitetään tällainen lahjoitus, testamentti tai avustus säätiön käyttövaroihin.4 PERUSPÄÄOMA
Säätiön peruspääoma on 50 000 euroa.5 HALLITUS
Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, jonka jäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään neljätoista (14) jäsentä. Lounais-Hameen koulutuskuntayhtymän hallituksella on oikeus valita keskuudestaan seitsemän (7) säätiön hallituksen jäsentä. Lounais-Hameen koulutuskuntayhtymän omistajakunnilla (Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä) on oikeus valita enintään seitsemän (7) hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tulee valita joku Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän hallituksen valitsemista säätiön hallituksen jäsenistä. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtajalla ja elinvoimajohtajalla on hallituksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenet nimeää säätiön perustaja. Ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2023. Mikäli perustaja valitsee hallitukseen vähemmän kuin neljätoista (14) jäsentä, on hallituksen kokoonpanoa mahdollisuus täydentää ensimmäisen toimikauden aikana. Valitsijalla on oikeus erottaa nimeämänsa hallituksen jäsen. Jos jäsen on erotettu, menettänyt kelpoisuutensa, kuollut tai itse eronnut, valitsijalla on oikeus valita uusi hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio sekä korkeintaan markkinaehtoinen korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä. Hallitus päättää korvausten ja palkkioiden suuruuden.6 HALLITUKSEN KOKOONTUMINEN
Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, etta hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai säätiölle valittu toimitusjohtaja sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Muissa tilanteissa kuin niissä, joissa säätiön saannöt tai säätiölaki edellyttavat määräenemmistöä, päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen kokouksessa tulee pitää pöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen tehtävään valittu jäsen allekirjoittaa ja jonka vähintään yksi, kokouksessa tehtävään valittu, hallituksen jäsen tarkastaa.7 MUUT TOIMIELIMET
Säätiöllä voi olla asiamies tai säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja hallituksen niin päättäessä. Hallitus voi myös asettaa säätiölle valiokuntia tai toimikuntia.8 TILINTARKASTAJA
Säätiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.9 TILIKAUSI
Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Säätiön ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2022.10 SÄÄTIÖN EDUSTAMINEN
Säätiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen kaksi jäsentä yhdessä sekä mahdollinen toimitusjohtaja yksin. Hallitus voi lisäksi antaa edustamisoikeuden yksittäiselle hallituksen jäsenelle tai muulle nimetylle henkilölle.11 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SÄÄTIÖN PURKAMINEN
Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa tai säätiö purkaa hallituksen kokouksessa, jossa on läsnä vähintään kaksi kolmannesta (2/3) hallituksen jäsenistä ja sääntöjen muuttamisen tai säätiön purkamisen hyväksyvien äänten lukumäärä on vähintään kaksi kolmannesta (2/3) koko hallituksen jäsenmäärästä. Sääntömuutos tai säätiön purkaminen tulee voimaan, kun se on rekisteröity. Jos säätiö puretaan tai lakkautetaan, säätiölle velkojen maksujen jälkeen jäävä omaisuus on lahjoitettava Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle käytettäväksi Lounais-Hämeen talousalueen työllistymistä edistävään toimintaan.
Säätiön oikeutus ja suunniteltu tarkoitus
Säätiötä on yhtiomuotona oikeutettu mm. helpommalla hankerahoituksella. LHKK:n yhtymävaltuuston kokouksessa [pöytäkirja], säätiömuotoa sekä sen tarkoitusta perustellaan seuraavasti:
Säätiömuotoisena em. toimintaa voisi järjestää laajemmin ja monipuolisemmilla
rahoitusvaihtoehdoilla, kuin kunta, kuntayhtymä tai osakeyhtiö voivat.Säätiö voisi alustavien suunnitelmien mukaan mm.:
• Koordinoida mahdollisesti alueen kuntien järjestämiä työllisyydenhoidon
palveluita
• Osallistua tuleviin kilpailutuksiin ja onnistuessaan tässä tuottaa seudulla
kuntouttavaa työtoimintaa hyvinvointialueelle
• Hakea erilaisia työllistämiseen liittyviä rahoituksia, esim. työvoimapoliittisia hankkeita
• Toimia palkkatukityöllistäjänä
• Työllistää heikommassa työllistymistilanteessa olevia henkilöitä
• Työllistää täsmätyökykyisiä, tarkentaa toimintakykyä ja ohjata avoimille
työmarkkinoille
• Toimia koulutus- tai oppisopimustyöpaikkana enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille
• Järjestää käytännön työtoimintaa
Yleisönosastokirjoitukseni
Tässä on Forssan Lehteen lähettämäni kirjoitus, joka julkaistiin lauantain 3.6 lehdessä pienin muutoksin:
Kuka suuntaa Fokkaa?
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä on seitsemän kunnan yhteishanke, joka tuottaa laajan kirjon koulutuksen ja työllistämisen palveluita, kuten Fai, Faktia ja Jobpari. Näiden aikaisempien toimintojen lisäksi kuntayhtymä on perustanut säätiön nimeltä Fokka, jonka tarkoituksena on tuottaa työllistymisen palveluita kuten pajatoimintaa ja ohjaamopalveluita TE24-uudistuksen viitekehyksessä.
Omasta mielestäni ei ole kysettäkään siitä, etteikö kuntayhtymällä olisi kykyä hoitaa näitä palveluita: nykyisessä johdossa LHKK on kehittynyt palkituksi laajan osaamisen palvelutaloksi. Mistä olen huolissani, on rakenteilla oleva yritysrakenne, sillä omistajaohjauksen näkökulmasta säätiö on itsenäisyytensä vuoksi ongelmallinen: sitä kun ei kukaan varsinaisesti omista.
Perinteisetkin kuntakonsernin yksiköt, kuten osakeyhtiöt, ovat suhteellisen itsenäisiä, mutta ne sentään ovat juridisesti kunnan tai kuntien omistuksessa. Kuntayhtymät voidaan myös katsoa itsenäisiksi, mutta niillä on omaa tarkastustoimintaa, kuten kunnillakin. Säätiöön ei päde kumpikaan näistä, vaan säätiö toimii täysin itsenäisesti omien sääntöjensä mukaan, jotka voivat muuttua koska vain, hallituksen ⅔ enemmistön niin päättäessä. Analysoin säätiön sääntöjä tarkemmin kotisivuillani.
Säätiöt ovat nouseva trendi, sillä hankerahaa säätiö saa yleensä paremmilla ehdoilla, kuin muut yhtiömuodot. Huomattavaa kuitenkin on, että vaikka Fokkaan nyt siirtyvä pajatoiminta on hankerahoituksen alla, tulevaisuudessa suunniteltu TE24-rahoitteinen ohjaamotoiminta ei sitä ole, vaan rahoitus tähän tulee valtiolta kuntien kautta. Tällaista palvelua voisi tuottaa myös normaali kuntaomisteinen osakeyhtiö.
Nostaisin esiin kolme ratkaisua, listattuna helpoimmasta (mutta epävarmasta) vaikeimpaan (mutta varmimpaan):
- Säätiön sääntöihin on rakennettava nykyisiä vahvempia omistajaohjauselementtejä, kuten säännöllinen raportointi kunnille. Säätiön säännöt eivät tosin ole kiveen hakattuja, ja voivat muuttua myöhemmin.
- Säännöissä voidaan määrätä, että jokaisen kunnan, sekä LHKK:n suostumus tuleviin sääntömuutoksiin tarvitaan (SäätiöL 6 luku, 1 §, 2 momentti). Tämä toivottavasti tehdään kohdan 1 jälkeen.
- Toiminnot pitäisi rakentaa siten, että ei-hankerahoituksellinen toiminta järjestettäisiin kuntien ja Fokan kesken osakeyhtiömuotoisesti, jotta Fokka voisi osallistua hankkeiden osalta osakeyhtiön tarjoamien palveluiden tuottamiseen. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa monimutkaiselta, mielestäni demokratiaan pohjautuva omistajaohjaus on arvo, joka oikeuttaa tällaisen järjestelyn.
Muuten uskon, että LHKK:n resurssit ovat juuri oikeat näiden palveluiden tuottamiseen, kunhan emme rakenna itsenäistä omaisuutta, jota emme välttämättä saa takaisin hallintaamme tulevaisuudessa. Nähdäkseni tulevaisuudessa heillä voisi hyvinkin olla rahkeita toimittaa myös muita TE24-palveluita Hämeenlinnan yhteistoiminta-alueelle palveluntuottajana.
Ville Sundell
Valtuutettu (vihr.)
LISÄYS 5.6: Lisätty pohdintaa Faktiasta kappaleeseen ”Katsaus säätiön rakenteeseen ja sääntöihin”.
