Kategoria: Kannanotot

Forssan Lehti julkaisi 3.1.2026 yleisönosastokirjoitukseni jossa osallistuin keskusteluun Gazassa tällä hetkellä tapahtuvassa kansanmurhasta [Forssan Lehti]. Tässä lehteen lähettämäni teksti:

Ihmisten vainoaminen on väärin. Ihmisten vainoaminen uskontonsa perusteella on väärin. Juutalaisten vainoaminen on väärin. Antisemitismi on väärin. Bondi Beachin joukkoampuminen oli väärin. Näistä asioista olen Pekka Murtolahden (FL 22.12.) kanssa samaa mieltä.

Mutta valtioita pitää voida kritisoida. Valtiolla on sekä aseellista että lainsäädännöllistä valtaa. Kun valtio tätä valtaansa käyttää, sen hallintoa pitää voida kritisoida näistä toimista. Olisi erikoinen tilanne, jos valtiolla olisi jonkinlainen immuniteetti kritiikille vain sillä perusteella, mikä on valtion kansallinen identiteetti tai sen edustama uskonto.

Juutalaiset eivät suorita kansanmurhaa Gazassa, vaan Benjamin Netanjahun hallinto. Tämä ei ole vain oma käsitykseni, vaan tämän käsityksen jakaa Murtolahden mainitseman Amnesty Internationalin lisäksi mm. Human Rights Watch sekä YK (Yle 5.7.).

Jopa Israelin entinen pääministeri Ehud Olmert syyttää Netanjahun hallintoa sotarikoksista (Haaretz 27.5.). Tätä mieltä on myös Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC), joka aivan oikein antoi pidätysmääräyksen sekä Netanjahusta että Hamasin johtajasta Mohammed Deifistä epäiltynä useista sotarikoksista, joista jotkin näyttävät täyttävän kansanmurhan tunnusmerkit (ICC 24.11.2024).

Aikaisempia ICC:n antamia pidätysmääräyksiä ovat saaneet mm. Muammar Gaddafi ja Vladimir Putin. Tähän klubiin pääsee vain harva.

Netanjahun hallinto käyttää häikäilemättömästi hyväksi sitä, että heidän tukijansa ovat Murtolahden tavoin valmiita tuomitsemaan kaiken hallintoon kohdistuvan kritiikin juutalaisvastaisuutena. Netanjahu itse syytti ICC:tä antisemitismistä pidätysmääräysten antamisen jälkeen (HS.fi 21.11.2024), ja hallinnon ulkoministeri syytti siirtokuntien laajentamisen tuominnutta 14 maata juutalaisten syrjimisestä (Yle 25.12.).

Murtolahden mainitsema boikotointi oli hyväksytty tapa kohdella Putinin hallintoa hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Näin pitäisi olla myös kansanmurhaa harjoittavan Netanjahun hallinnon kanssa. Tähän kategoriaan kuuluisi kaupankäynnin lopettamisen lisäksi myös esimerkiksi ulossulkeminen Euroviisuista. Kuten Putininkin hallinnon kohdalla.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun keskustelemme tästä aiheesta Murtolahden kanssa: kävimme tämän saman keskustelun kevään valtuustossa 12.5. keskusteltaessa rasismista. Ikävää, että aiheeseen piti vielä palata.

Ville Sundell
Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)

 (Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.)

Forssan Lehti julkaisi 4.9.2025 vastineeni nimimerkin ”Ex nihilo nihil fit” kirjoitukseen kunnallisverotuksesta ja neljän päivän työviikoista [Forssan Lehti]:

Nimimerkki “Ex nihilo nihil fit” (lat. “mitään ei synny tyhjästä”) vastaa kirjoitukseeni kunnallisveroista nostamalla esille työpaikkojen tärkeyden (FL 28.8.). Työpaikat, ja nimenomaisesti työntekijän asuinkunta, ovat tärkeitä tekijöitä, sillä sieltä suurin osa kuntaveroista kumpuaa. Kuitenkin, tietääkseni työllisyyden yhteyttä kunnallisveroprosenttiin ei ole voitu osoittaa.

Minua kiinnostaisi tietää, mihin lähteisiin kirjoittajan kanta matalan kunnallisveroprosentin ja korkean työllisyyden yhteydestä perustuu?

Aikaisemmassa kirjoituksessani viittaama pro gradu -työ “Kunnallisveroasteiden muutosten vaikutukset työn tarjontaan ja muuttopäätöksiin” päätyy seuraavaan johtopäätökseen: “kunnallisveroasteiden muutoksilla ei havaita olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työn tarjontaan” (Ville Lehtimäki, 2023). Tätä johtopäätöstä tukee myös aikaisemmin julkaistu “The Elasticity of Taxable Income: Evidence from Changes in Municipal Income Tax Rates in Finland” (Tuomas Matikka, 2015).

Kirjoittaja ottaa esille myös neljän päivän työviikon. Kirjoittajaa ei varmasti yllätä se, että allekirjoittanut kannatti 30-tuntisen työviikon ajamista vihreiden puoluekokouksessa tänä kesänä. Vaikka tutkimustieto aiheesta onkin vasta täydentymässä, selkeää on, että työviikon lyhentäminen, jopa ansiotasoon puuttumatta, tuo hyötyjä (HS.fi 22.7.). On myös merkittävää, että useat lyhennettyä työviikkoa kokeilleet yritykset ovat jääneet lyhennettyyn työviikkoon. Näin tapahtui mm. Islannin lyhennetyn työviikon kokeilussa, jossa työviikkoa lyhennettiin ansiotasoon puuttumatta (Haraldsson & Kellam, 2021).

Viisipäiväisen työviikon kannattajilla vaikuttaa olevan fakkiutuminen ajatukseen, että kahdeksassa tunnissa voi tehdä enemmän tuottavaa työtä kuin kuudessa. Puhelimia tehtaalla ehkä, mutta nykyinen työelämä on paljon monimuotoisempaa, ja ajatustyöhön keskittyneempää. Itse pidän todennäköisenä, että työaika katoaa lopulta kokonaisuudessaan, työkentän monimuotoistuttua tarpeeksi, jotta tuntien seuraaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kahdeksan tunnin työpäivä viisi päivää viikossa on jäänne tehdastyön aikakaudelta, josta on hankkiuduttava eroon.

Ville Sundell
Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)

EDIT 1.1.2026: Lisätty lähdeviitteet linkkeinä.

(Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni ja mielipidekirjoitukseni.)

Kotiseutulainen julkaisi 2.4.2025 vaalimielipidekirjoitukseni pääteemastani osallistamisesta. Lehteen lähettämäni kirjoitus alla:

Kuten moni muukin ehdokas, olen vastannut yhteensä 306 vaalikonekysymykseen, joista yksikään ei käsitellyt pääteemaani osallistamisen lisäämistä. Kerronpa siis tässä täysin yllättäen ja pyytämättä mitä on osallistaminen, ja miksi sitä haluan lisätä sekä kunta- että aluetasolla.

 

Osallistamista on ottaa asukkaat päätöksentekoon mukaan myös valtuustokauden aikana. Osallistamisen keinoja on jo olemassa, ja näitä ovat mm. osallistava budjetointi, kuntalaisaloitteet ja kansanäänestykset. Osallistamiseen kuuluu myös avoin yhteydenpito asukkaille hallinnon toimista.

 

Mutta Forssassa osallistava budjetointi on vain vähän yli euron per asukas, kuntalaisaloiteprosessi ei ole yhtä vahva kuin valtuustoaloiteprosessi, ja pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset ovat internetissä luettavissa vain rajoitetun ajan.

 

Näitä olemassa olevia keinoja on siis kehitettävä, ja uusia on keksittävä. Näitä uusia keinoja edustaa mm. aloitteeni kuntalaisten oikeudesta allekirjoittaa valtuustoaloitteita, jonka tarkoitus oli antaa kuntalaisille mahdollisuus kannattaa niitä valtuustoaloitteita, jotka kokevat tärkeäksi. Tämä aloite kaatui valtuustossa, mutta käyty keskustelu sytytti kipinän taistella osallistamisen puolesta laajemminkin.

 

Uskon näet, että klassinen edustuksellinen demokratia on auttamattomasti vanhanaikainen, ja päätösten tekeminen kuuluisi viedä lähemmäksi ihmistä, vaikkakin edustuksellisen demokratian ohjaamana.

 

Tällä tavoin voimme yhdistää kuntalaisten toiveet omista asioistaan vastuulliseen taloudenpitoon, jota vaaleilla valitut luottamushenkilöt edustavat.

 

Ville Sundell
Forssan kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.

Forssan Lehti julkaisi 25.3.2025 vastaukseni perussuomalaisten valtuutetun Tero Ahtolan vastaukseen Finest Future -kirjoituksestani [Forssan Lehti]. Aikaisemman kirjoitukseni löydät täältä.

Lehteen lähettämäni teksti alla (lähdelinkkeineen):

Kollega Ahtola (ps.) tiivistää kirjoituksessaan (FL 21.3.) monta asiaa, mutta muutamassa kohdassa koen olevan täydennettävää.

 

1. Kirjoitukseni kumpusi epätarkkuuksista joita on nostettu keskusteluun valtuustossa, somessa, tällä palstalla, sekä Ahtolan mainitsemassa aloitteessa, ei tarpeesta ottaa FF-yhteistyö keskusteluun. Tarve on tullut yksin perussuomalaisilta. Kirjoitustemme jälkeen sivistyslautakunta julkaisi esityslistan seuraavasta kokouksestaan (25.3.), jossa viranhaltijavalmistelu pitää tarkoituksenmukaisena FF-yhteistyön jatkamista, pitkälti samoin perustein kuin kirjoituksessanikin. Esityslistan liitteenä on myös nuorisovaltuuston kannanotto yhteistyön puolesta.

 

2. Puhuin valtionosuuksista nettohyötynä: kyseessä on erikoinen härveli, jossa kunta ensin maksaa valtiolle, vain saadakseen valtionosuuksia takaisin. Vuonna ‘24 Forssa sai FF-opiskelijoista n. 80 000 euroa enemmän kuin maksoi, ja vuoden ‘25 ennuste on n. 140 000 euroa. Valtionosuuslakimuutosta valmistelevan työryhmän toimikausi jatkuu ensi vuoden tammikuuhun, joten emme tämän perusteella voi tehdä taloudellisia päätöksiä. Nämä laskelmat löytyvät sivistyslautakunnan esityslistalta.

 

3. Olen valmis kirjoittamaan Ahtolan kanssa vetoomuksen Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän valtuustolle, jossa FF-yhteistyö pitäisi laajentaa myös ammattikoulutukseen. Idea oli hyvin perusteltu, ja kannatettava.

 

4. FF-yhteistyö on ensisijaisesti Yhteislyseon johtokunnan asia, sillä lukiomme on seutukunnallinen hanke, mutta FF-yhteistyön on kyllä kaupunginvaltuusto talousarviossaan siunannut.

 

5. S2-opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään ilman FF-yhteistyötäkin: kyseessä on laajempi muuttoliike, joka on seudullemme tarpeen, ja johon on asianmukaisesti varauduttava. FF-yhteistyön lopettaminen ei tähän auttaisi, sillä FF-opiskelijoiden kielitaito ei vaadi samanlaista varautumista kuin muiden S2-opiskelijoiden kielitaito.

 

6. Opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt opiskelijan taustasta riippumatta. Siksi kannatinkin Sirkka-Liisa Ilvosen (vas.) kaukonäköistä esitystä yhdessä Saara Jokisen (sd.) kanssa, vieden esityksen äänestykseen. Siinä missä moni vastusti resurssiopettajalisäystä siitä syystä, että esitys tuli talousarviovalmistelun ulkopuolelta, perussuomalaiset vastustivat lisäystä nimenomaan vedoten FF-opiskelijoiden kielitaitoon, johon resurssiopettaja ei lainkaan liity.

 

FF-yhteistyöstä on siis tehty vaarallinen härkänen, joka on jo nyt vaikuttanut keskusteluun toiminnoista joihin se ei lainkaan liity, ja sitä kautta uhkaa muitakin kuin vain FF-opiskelijoita.

 

Ville Sundell

kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.

Forssan Lehti julkaisi 18.3.2025 vastaukseni paikallisten perussuomalaisten toistuvaan kritisointiin Finest Future -opiskelijoista [Forssan Lehti].

Lehteen lähettämäni teksti alla (lähdelinkkeineen):

Ulkomaalaisten lukio-opiskelijoiden Finest Future -ohjelma on puhuttanut viimeisen puolen vuoden aikana niin valtuustossa, kaduilla kuin tässäkin lehdessä.

 

Keskustelussa on kuitenkin ollut merkittäviä epätarkkuuksia faktoissa.

 

Aloitetaan perusteista: lukiossamme on 50 S2-opiskelijaa, mikä täällä tarkoittaa sitä, että nämä opiskelijat eivät puhu äidinkielenään suomea. Näistä vain noin puolet ovat FF-opiskelijoita ja loput muita uusia forssalaisia. Näiden jälkimmäisten opiskelijoiden opinnoissa menestyminen vaihtelee enemmän kuin FF-opiskelijoiden. Tämä johtuu osittain siitä, että näillä opiskelijoilla ei ole taustalla omakustanteista valmentavaa kielenopetusta, toisin kuin FF-opiskelijoilla.

 

FF-opiskelijan kielitaito on nimittäin opiskelijan omalla vastuulla, ei yhteiskunnan: opiskelija voidaan “palauttaa”, jos koulumenestystä ei synny. Tähän ei ole Forssassa vielä kertaakaan jouduttu, sillä kuten olemme saaneet lukea, FF-opiskelijat ovat menestyneet suunnitellusti (FL 12.3.).

 

Forssa hyötyy tästä kolmella tavalla. Ensinnäkin, valtionosuuksilla, joita saamme noin 100 000 euron edestä. Toisekseen, Forssa saa potentiaalisia uusia forssalaisia, joita kipeästi tarvitsemme näin lapsikadon aikana. Kolmannekseen, lukio voi tällä tavoin paikata muutaman opiskelijan vajeen, jotta luokkakoot pysyvät järkevinä.

 

On selvää, että FF-opiskelijoita ei voida ottaa loputtomasti, jotta opetuksen laatu ei heikkene – nykyisellä mittakaavalla ongelmia ei kuitenkaan ole havaittu: lukio on verrattain iso, joten FF-opiskelijoitakin voi olla verrattain paljon.

 

Perussuomalaiset ovat mielipidekirjoituksessaan (FL 1.3.) oikeassa siinä, että Konnevesi ja Siikajoki ovat irtautuneet FF-ohjelmasta. Selkeitä syitä on vaikea löytää, mutta kummankaan kunnan tapauksessa ei näytä olevan kyse Forssaa uhkaavista opetuksen laatuongelmista, joihin mielipidekirjoituksessa vihjaillaan.

 

Konneveden tapauksessa tarkkoja syitä tai perusteluja ei löydy pöytäkirjoista, eikä Laukaa-Konnevesi-lehti ole kirjoittanut lainkaan FF-yhteistyöstä. Syy saattaa olla lukion koko: 15 aloittanutta opiskelijaa on merkittävästi pienempi määrä kuin Forssassa tänä vuonna aloittavat 139 opiskelijaa, joista 18 ovat FF-opiskelijoita (FL 12.3.).

 

Siikajoen lukiossa taas ei ole ollut ainoatakaan FF-opiskelijaa, sillä kyseinen lukio ei ollut hakijoiden kärkivalintoja (Siikajokilaakso 7.8.).

 

Ikävä kyllä, FF-opiskelijoiden lisäksi kritiikissä pesuveden mukana menevät myös kaikki tuen tarpeiset opiskelijat: valtuuston talousarviokäsittelyssä 11.11. perussuomalaiset vastustivat resurssiopetuksen lisäämistä perustellen, että se menisi vain FF-opiskelijoiden tukiopetukseen ja että resurssiopettajatarve katoaisi, jos FF-yhteistyöstä luovuttaisiin.

 

Nämä väitteet eivät pidä paikkansa: kuten yllä on todettu, kielitaito on FF-opiskelijan omalla vastuulla ja resurssiopettaja olisi tarkoitettu kaikille tuen tarpeisille, taustasta riippumatta.

 

Ville Sundell
kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.

Forssan Lehti julkaisi yleisönosastokirjoitukseni vastuullisesta kaivostoiminnasta 17.9.2024 [Forssan Lehti]. Tässä alkuperäinen lehteen lähettämäni teksti:

Forssan Lehden pääkirjoitus (FL 9.9.) nostaa aivan oikein esille kunnan muuttuneen, ja nykyään ratkaisevan, roolin kaivostoiminnan kaavoittamisessa. Tämä rooli kumpuaa uudesta viime vuonna hyväksytystä kaivoslaista.

 

Kirjoitus myöskin toteaa aivan oikein, että nyky-yhteiskuntamme, ainakin vielä toistaiseksi, tarvitsee neitseellisiä kaivannaisia. Mutta ikävä kyllä, monesta kaivoksesta on kokonaisvaikutuksiltaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

Ongelmana onkin, kuinka kaavoittaa kestävää ja vastuullista kaivostoimintaa. Forssassa vihreät pistivät keväällä vireille valtuustoaloitteen, joka pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman käyttämällä hyväksi jatkuvasti yleistyvää ESG-luokitusta (FL 20.4.).

 

ESG-luokittamisessa jokin luokitusyritys X luokittaa yrityksen Y ympäristöllisen, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden. Vaikka aikaisemmin luokitusyrityksiä ei säädeltykään, Euroopan parlamentti odotetusti hyväksyi ESG-luokitusyritysten sääntelyasetusehdotuksen yhdeksän päivää aloitteen lukemisen jälkeen.

 

Aloitteen mukaan kaupungin tulisi linjata kaavoittavansa kaivostoimintaa vain niille toimijoille, joiden ESG-luokitus on tarpeeksi korkea.

 

Aloitteen lähestymistapa on uusi, mutta niin on lakikin, johon aloite pohjaa. Aloitetekstistä pyysimme lainopillisen arvion sekä Suomen luonnonsuojeluliiton että Kuntaliiton juristeilta. Kiinnostuneet löytävät aloitetekstin perusteluineen blogiartikkelistani “Valtuustoaloite kaivoshankkeisiin varautumisesta”.

 

Forssan alueella malminetsintä on vasta alkuvaiheessa. Vaikka aloite on vielä viranhaltijavalmistelussa, kaivoksen perustaminen ei ole nopeaa, ja siten kaivostoiminnan kaavoittaminen ei Forssan kohdalla ole vielä vuosiin ajankohtaista, jos koskaan.

 

Ville Sundell

Kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Turun Sanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni, jossa kyseenalaistan vasta hyväksytyn käännytyslain tehokkuuden [Turun Sanomat]. Kiitoksia Rosa Guevaralle avusta tekstin viilauksessa! Voit lukea lähettämäni version alta (olen lisännyt linkit lähteisiin):

Minulla olisi kysymys uuden käännytyslain tehokkuudesta ajatusleikin muodossa: mitä tapahtuisi, jos Venäjä päättäisi työntää turvapaikanhakijat rajansa yli Suomen rajavyöhykkeelle, ja jättäisi heidät sinne?

Jos Venäjä välineellistää turvapaikan hakuprosessin käännytyslain ennakoimalla tavalla, ei se tietenkään ota käännytettyjä hakijoita takaisin, jolloin hakijat jäävät rajavyöhykkeelle ”jumiin”.

Rajavartiolaitoksen juristi Sanna Palo on todennut, että ”tapauskohtainen harkinta pitää tehdä, ettei kukaan sinne kuole” (Yle 12.7.). Eli Suomi on sentään sitoutunut auttamaan jumiin jääneitä, ja ajan myötä he olisivat esimerkiksi sairauksien takia oikeutettuja joka tapauksessa turvapaikkaan. Voimme varmasti olettaa, että Venäjä ei ole se toimija, joka jakaisi ruokaa ja muuta apua jumiin jääneille.

Onko taustalla ollut ajatus, että Venäjä voisi jostain syystä rajattomasti työntää Suomeen hakijoita ilman käännytyslakia? Ja vastaavasti käännytyslailla Venäjä ei voisi täyttää rajavyöhykettä? Vai onko tässä ajatuksena, että Venäjä ei jättäisi hakijoita jumiin kansainvälisen paineen pelossa? Saanen muistuttaa, että Venäjä käy täysimittaista hyökkäyssotaa.

Vuodenvaihteen 2015—2016 molemmin puolin hakijoita irärajalla oli yhteensä 1 757, ja silloinen sisäministeri Orpo piti tätä selvästi organisoituna — jota se todennäköisesti olikin. Viime vuonna itäraja suljettiin 958 hakijan piikin jälkeen.

Rajavyöhykkeelle rakennettava esteaita muodostaisi noin 7,5 metrin kaistaleen Venäjän rajan väliin. Kaistale jatkuu myös Venäjän puolelle, eikä liene järkevää olettaa, että mahdollisen avun voisi rajata tiukasti niihin jumiin jääneisin, jotka mahtuvat Suomen puolelle.

Suomen ravintoloissa asiakaspaikka lasketaan 1hlö/m². Jos käytämme tätä laskukaavana, kilometrille tätä kaistaletta mahtuisi siis 7 500 hakijaa. Siis moninkertaisesti aikaisempien vaikutusyritysten määrä. Esteaitaa on tarkoitus rakentaa 200 kilometriä.

Venäjän ei kannata työntää hakijoita myöskään maastoon, vaan nimenomaan jumiin näihin esteaidattuihin osuuksiin, jolloin käännytyslain palauttamispykälästä ei olisi hyötyä.

Tällainen rajan täyttäminen on siis ollut mahdollista ennen lainmuutosta, ja on mahdollista samalla tavalla myös käännytyslain aikanakin.

Eli, mitä käännytyslailla oikeastaan voitettiin?

Ville Sundell, forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)

PÄIVITYS 4.9.2024: Rajavartiolaitos siirtää nyt aitaa lähemmäksi rajaa pienentääkseen tässä tekstissä esille tuodun vaikuttamisen riskiä, mutta ”käytännössä ongelma ei tästä huolimatta täysin katoaisi, sillä ihmisiä voisi edelleen jäädä Venäjän rajakaistan ja rajaviivan väliselle alueelle” [Ilta-Sanomat].

 (Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.)