Tekijä: Ville Sundell

Forssan Lehti julkaisi 4.9.2025 vastineeni nimimerkin ”Ex nihilo nihil fit” kirjoitukseen kunnallisverotuksesta ja neljän päivän työviikoista [Forssan Lehti]:

Nimimerkki “Ex nihilo nihil fit” (lat. “mitään ei synny tyhjästä”) vastaa kirjoitukseeni kunnallisveroista nostamalla esille työpaikkojen tärkeyden (FL 28.8.). Työpaikat, ja nimenomaisesti työntekijän asuinkunta, ovat tärkeitä tekijöitä, sillä sieltä suurin osa kuntaveroista kumpuaa. Kuitenkin, tietääkseni työllisyyden yhteyttä kunnallisveroprosenttiin ei ole voitu osoittaa.

Minua kiinnostaisi tietää, mihin lähteisiin kirjoittajan kanta matalan kunnallisveroprosentin ja korkean työllisyyden yhteydestä perustuu?

Aikaisemmassa kirjoituksessani viittaama pro gradu -työ “Kunnallisveroasteiden muutosten vaikutukset työn tarjontaan ja muuttopäätöksiin” päätyy seuraavaan johtopäätökseen: “kunnallisveroasteiden muutoksilla ei havaita olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työn tarjontaan” (Ville Lehtimäki, 2023). Tätä johtopäätöstä tukee myös aikaisemmin julkaistu “The Elasticity of Taxable Income: Evidence from Changes in Municipal Income Tax Rates in Finland” (Tuomas Matikka, 2015).

Kirjoittaja ottaa esille myös neljän päivän työviikon. Kirjoittajaa ei varmasti yllätä se, että allekirjoittanut kannatti 30-tuntisen työviikon ajamista vihreiden puoluekokouksessa tänä kesänä. Vaikka tutkimustieto aiheesta onkin vasta täydentymässä, selkeää on, että työviikon lyhentäminen, jopa ansiotasoon puuttumatta, tuo hyötyjä (HS.fi 22.7.). On myös merkittävää, että useat lyhennettyä työviikkoa kokeilleet yritykset ovat jääneet lyhennettyyn työviikkoon. Näin tapahtui mm. Islannin lyhennetyn työviikon kokeilussa, jossa työviikkoa lyhennettiin ansiotasoon puuttumatta (Haraldsson & Kellam, 2021).

Viisipäiväisen työviikon kannattajilla vaikuttaa olevan fakkiutuminen ajatukseen, että kahdeksassa tunnissa voi tehdä enemmän tuottavaa työtä kuin kuudessa. Puhelimia tehtaalla ehkä, mutta nykyinen työelämä on paljon monimuotoisempaa, ja ajatustyöhön keskittyneempää. Itse pidän todennäköisenä, että työaika katoaa lopulta kokonaisuudessaan, työkentän monimuotoistuttua tarpeeksi, jotta tuntien seuraaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kahdeksan tunnin työpäivä viisi päivää viikossa on jäänne tehdastyön aikakaudelta, josta on hankkiuduttava eroon.

Ville Sundell
Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)

(Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni ja mielipidekirjoitukseni.)

Kotiseutulainen julkaisi 2.4.2025 vaalimielipidekirjoitukseni pääteemastani osallistamisesta. Lehteen lähettämäni kirjoitus alla:

Kuten moni muukin ehdokas, olen vastannut yhteensä 306 vaalikonekysymykseen, joista yksikään ei käsitellyt pääteemaani osallistamisen lisäämistä. Kerronpa siis tässä täysin yllättäen ja pyytämättä mitä on osallistaminen, ja miksi sitä haluan lisätä sekä kunta- että aluetasolla.

 

Osallistamista on ottaa asukkaat päätöksentekoon mukaan myös valtuustokauden aikana. Osallistamisen keinoja on jo olemassa, ja näitä ovat mm. osallistava budjetointi, kuntalaisaloitteet ja kansanäänestykset. Osallistamiseen kuuluu myös avoin yhteydenpito asukkaille hallinnon toimista.

 

Mutta Forssassa osallistava budjetointi on vain vähän yli euron per asukas, kuntalaisaloiteprosessi ei ole yhtä vahva kuin valtuustoaloiteprosessi, ja pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset ovat internetissä luettavissa vain rajoitetun ajan.

 

Näitä olemassa olevia keinoja on siis kehitettävä, ja uusia on keksittävä. Näitä uusia keinoja edustaa mm. aloitteeni kuntalaisten oikeudesta allekirjoittaa valtuustoaloitteita, jonka tarkoitus oli antaa kuntalaisille mahdollisuus kannattaa niitä valtuustoaloitteita, jotka kokevat tärkeäksi. Tämä aloite kaatui valtuustossa, mutta käyty keskustelu sytytti kipinän taistella osallistamisen puolesta laajemminkin.

 

Uskon näet, että klassinen edustuksellinen demokratia on auttamattomasti vanhanaikainen, ja päätösten tekeminen kuuluisi viedä lähemmäksi ihmistä, vaikkakin edustuksellisen demokratian ohjaamana.

 

Tällä tavoin voimme yhdistää kuntalaisten toiveet omista asioistaan vastuulliseen taloudenpitoon, jota vaaleilla valitut luottamushenkilöt edustavat.

 

Ville Sundell
Forssan kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.

Forssan Lehti julkaisi 25.3.2025 vastaukseni perussuomalaisten valtuutetun Tero Ahtolan vastaukseen Finest Future -kirjoituksestani [Forssan Lehti]. Aikaisemman kirjoitukseni löydät täältä.

Lehteen lähettämäni teksti alla (lähdelinkkeineen):

Kollega Ahtola (ps.) tiivistää kirjoituksessaan (FL 21.3.) monta asiaa, mutta muutamassa kohdassa koen olevan täydennettävää.

 

1. Kirjoitukseni kumpusi epätarkkuuksista joita on nostettu keskusteluun valtuustossa, somessa, tällä palstalla, sekä Ahtolan mainitsemassa aloitteessa, ei tarpeesta ottaa FF-yhteistyö keskusteluun. Tarve on tullut yksin perussuomalaisilta. Kirjoitustemme jälkeen sivistyslautakunta julkaisi esityslistan seuraavasta kokouksestaan (25.3.), jossa viranhaltijavalmistelu pitää tarkoituksenmukaisena FF-yhteistyön jatkamista, pitkälti samoin perustein kuin kirjoituksessanikin. Esityslistan liitteenä on myös nuorisovaltuuston kannanotto yhteistyön puolesta.

 

2. Puhuin valtionosuuksista nettohyötynä: kyseessä on erikoinen härveli, jossa kunta ensin maksaa valtiolle, vain saadakseen valtionosuuksia takaisin. Vuonna ‘24 Forssa sai FF-opiskelijoista n. 80 000 euroa enemmän kuin maksoi, ja vuoden ‘25 ennuste on n. 140 000 euroa. Valtionosuuslakimuutosta valmistelevan työryhmän toimikausi jatkuu ensi vuoden tammikuuhun, joten emme tämän perusteella voi tehdä taloudellisia päätöksiä. Nämä laskelmat löytyvät sivistyslautakunnan esityslistalta.

 

3. Olen valmis kirjoittamaan Ahtolan kanssa vetoomuksen Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän valtuustolle, jossa FF-yhteistyö pitäisi laajentaa myös ammattikoulutukseen. Idea oli hyvin perusteltu, ja kannatettava.

 

4. FF-yhteistyö on ensisijaisesti Yhteislyseon johtokunnan asia, sillä lukiomme on seutukunnallinen hanke, mutta FF-yhteistyön on kyllä kaupunginvaltuusto talousarviossaan siunannut.

 

5. S2-opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään ilman FF-yhteistyötäkin: kyseessä on laajempi muuttoliike, joka on seudullemme tarpeen, ja johon on asianmukaisesti varauduttava. FF-yhteistyön lopettaminen ei tähän auttaisi, sillä FF-opiskelijoiden kielitaito ei vaadi samanlaista varautumista kuin muiden S2-opiskelijoiden kielitaito.

 

6. Opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt opiskelijan taustasta riippumatta. Siksi kannatinkin Sirkka-Liisa Ilvosen (vas.) kaukonäköistä esitystä yhdessä Saara Jokisen (sd.) kanssa, vieden esityksen äänestykseen. Siinä missä moni vastusti resurssiopettajalisäystä siitä syystä, että esitys tuli talousarviovalmistelun ulkopuolelta, perussuomalaiset vastustivat lisäystä nimenomaan vedoten FF-opiskelijoiden kielitaitoon, johon resurssiopettaja ei lainkaan liity.

 

FF-yhteistyöstä on siis tehty vaarallinen härkänen, joka on jo nyt vaikuttanut keskusteluun toiminnoista joihin se ei lainkaan liity, ja sitä kautta uhkaa muitakin kuin vain FF-opiskelijoita.

 

Ville Sundell

kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.

Forssan Lehti julkaisi 18.3.2025 vastaukseni paikallisten perussuomalaisten toistuvaan kritisointiin Finest Future -opiskelijoista [Forssan Lehti].

Lehteen lähettämäni teksti alla (lähdelinkkeineen):

Ulkomaalaisten lukio-opiskelijoiden Finest Future -ohjelma on puhuttanut viimeisen puolen vuoden aikana niin valtuustossa, kaduilla kuin tässäkin lehdessä.

 

Keskustelussa on kuitenkin ollut merkittäviä epätarkkuuksia faktoissa.

 

Aloitetaan perusteista: lukiossamme on 50 S2-opiskelijaa, mikä täällä tarkoittaa sitä, että nämä opiskelijat eivät puhu äidinkielenään suomea. Näistä vain noin puolet ovat FF-opiskelijoita ja loput muita uusia forssalaisia. Näiden jälkimmäisten opiskelijoiden opinnoissa menestyminen vaihtelee enemmän kuin FF-opiskelijoiden. Tämä johtuu osittain siitä, että näillä opiskelijoilla ei ole taustalla omakustanteista valmentavaa kielenopetusta, toisin kuin FF-opiskelijoilla.

 

FF-opiskelijan kielitaito on nimittäin opiskelijan omalla vastuulla, ei yhteiskunnan: opiskelija voidaan “palauttaa”, jos koulumenestystä ei synny. Tähän ei ole Forssassa vielä kertaakaan jouduttu, sillä kuten olemme saaneet lukea, FF-opiskelijat ovat menestyneet suunnitellusti (FL 12.3.).

 

Forssa hyötyy tästä kolmella tavalla. Ensinnäkin, valtionosuuksilla, joita saamme noin 100 000 euron edestä. Toisekseen, Forssa saa potentiaalisia uusia forssalaisia, joita kipeästi tarvitsemme näin lapsikadon aikana. Kolmannekseen, lukio voi tällä tavoin paikata muutaman opiskelijan vajeen, jotta luokkakoot pysyvät järkevinä.

 

On selvää, että FF-opiskelijoita ei voida ottaa loputtomasti, jotta opetuksen laatu ei heikkene – nykyisellä mittakaavalla ongelmia ei kuitenkaan ole havaittu: lukio on verrattain iso, joten FF-opiskelijoitakin voi olla verrattain paljon.

 

Perussuomalaiset ovat mielipidekirjoituksessaan (FL 1.3.) oikeassa siinä, että Konnevesi ja Siikajoki ovat irtautuneet FF-ohjelmasta. Selkeitä syitä on vaikea löytää, mutta kummankaan kunnan tapauksessa ei näytä olevan kyse Forssaa uhkaavista opetuksen laatuongelmista, joihin mielipidekirjoituksessa vihjaillaan.

 

Konneveden tapauksessa tarkkoja syitä tai perusteluja ei löydy pöytäkirjoista, eikä Laukaa-Konnevesi-lehti ole kirjoittanut lainkaan FF-yhteistyöstä. Syy saattaa olla lukion koko: 15 aloittanutta opiskelijaa on merkittävästi pienempi määrä kuin Forssassa tänä vuonna aloittavat 139 opiskelijaa, joista 18 ovat FF-opiskelijoita (FL 12.3.).

 

Siikajoen lukiossa taas ei ole ollut ainoatakaan FF-opiskelijaa, sillä kyseinen lukio ei ollut hakijoiden kärkivalintoja (Siikajokilaakso 7.8.).

 

Ikävä kyllä, FF-opiskelijoiden lisäksi kritiikissä pesuveden mukana menevät myös kaikki tuen tarpeiset opiskelijat: valtuuston talousarviokäsittelyssä 11.11. perussuomalaiset vastustivat resurssiopetuksen lisäämistä perustellen, että se menisi vain FF-opiskelijoiden tukiopetukseen ja että resurssiopettajatarve katoaisi, jos FF-yhteistyöstä luovuttaisiin.

 

Nämä väitteet eivät pidä paikkansa: kuten yllä on todettu, kielitaito on FF-opiskelijan omalla vastuulla ja resurssiopettaja olisi tarkoitettu kaikille tuen tarpeisille, taustasta riippumatta.

 

Ville Sundell
kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.