Tekijä: Ville Sundell

  • Neulanvaihdosta (ja hieman käyttöhuoneista)

    Forssan Lehti julkaisi 28.10.2024 vastaukseni kansanedustaja Mira Niemisen huoliin huumeiden käyttöhuoneista [Forssan Lehti]. Lehteen lähettämäni teksti alla:

    Kansanedustaja Mira Nieminen on huolissaan huumeiden käyttöhuoneista (FL 21.10.). Olen tarpeeksi vanha muistamaan kiihkeän yhteiskuntakeskustelun neulanvaihto-ohjelmista… silloin kun niistä vielä keskusteltiin. Neulanvaihtopisteet ovat olleet kiinteä osa terveydenhuollon palveluvalikoimaa jo parin vuosikymmenen ajan.

     

    Onneksi kiinnostuneille internetistä löytyy keskusteluja kyseisestä aikakaudesta. Esimerkiksi Suomi24:n keskusteluketju “Narkkareille ilmaiset ruiskut” (2005) kannattaa lukea. Tarkkaavainen lukija voi huomata selkeitä yhteneväisyyksiä nyt käytävään keskusteluun käyttöhuoneista.

     

    Molemmissa tapauksissa konseptia on käytetty maailmalla onnistuneesti jo pitkään, molempiin liittyy paljon tieteellistä tutkimusta, ja molemmat vaikuttavat asiaan perehtymättömälle siltä, että nyt hyysätään rikollisia ja rikollisuutta. Mutta päihdepolitiikassakin pitäisi luottaa tieteeseen.

     

    Kuten neulanvaihdon osalta, myös käyttöhuoneiden tieteellinen näyttö on vahvaa. Jo vuonna 2004 EU:n huumevirasto julkaisi tutkimuksen “European report on drug consumption rooms”, jossa todettiin terveyshyötyjen olevan ilmeiset: akuutit yliannostuskuolemat vähenivät, ja käyttäjille tarjottiin matalan kynnyksen pääsy terveyspalveluihin, josta oli pitkän aikavälin terveyshyötyjä. Tällä vuosikymmenellä julkaistut koontitutkimukset pitkän aikavälin hyödyistä tukevat tätä johtopäätöstä, eikä Niemisen pelkäämiä merkittäviä haittavaikutuksia ole yleisesti todettu (Vincent Tran ym. 2021).

     

    Nieminen on selvästi lukenut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen käyttöhuoneista, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäseneltä sopii olettaakin, mutta jättää kertomatta olennaisia seikkoja. On totta, että todennäköisesti Suomessa ei nähtäisi samankaltaista yliannostuskuolemien laskua kuin muualla, sillä Suomessa käyttökulttuuri suosii pitkävaikutteisia syötyjä lääkkeitä (vaikka THL ottaakin esille etupainotteisen reagoimisen käyttökulttuurin muutoksiin). Mutta akuuttien komplikaatioiden lisäksi käyttöhuoneet on tarkoitettu niihin huumeisiin, joihin liittyy käyttövälineitä ja/tai hygieniariskejä. Näihin kuuluu Niemisen mainitsema buprenorfiini (“Subutex”), joka on ylivoimaisesti Suomen piikitetyin huume (Ruiskuhuumejäämätutkimus 2023).

     

    Toisin kuin Nieminen, THL uskoo, että “käyttöhuoneilla voisi Suomessa olla merkittävä vaikutus huumausaineiden pitkäaikaiskäytöstä johtuvien sairauksien ja kuolleisuuden vähentämisessä”, kuten muuallakin maailmassa. Siksi THL on avoin käyttöhuoneiden kokeilemiselle osana terveydenhuollon keinovalikoimaa, kuten tieteelliseen tutkimustietoon perustuvan organisaation pitäisikin olla.

     

    Ville Sundell

    forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.), kunta- ja aluevaaliehdokas

  • Maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

    Forssan Lehti julkaisi mielipidekirjoitukseni [Forssan Lehti], jossa vastaan valtuustokollegalleni Otto Erikssonille hänen kirjoitukseensa ”Maahanmuutto ratkaisee talousongelmamme – tai ei sitten taidakaan” [Forssan Lehti]. Lähettämäni mielipidekirjoitus alla lähdelinkkeineen:

    Valtuustokollegani Eriksson viittaa mielipidekirjoituksessaan maahanmuuton talousvaikutuksista (FL 23.9.) kirjaan “Borderless Welfare State” (2023). Kirjan on rahoittanut äärioikeistolaisen FvD-puolueen ajatuspaja Renaissance Instituut. 274-sivuisessa kirjassa käydään läpi useita syitä sille, miksi “ei-länsimaalaisista” yhteiskunnista tuleva maahanmuutto on usein taloudellisesti nettohaitallista, kuten koulutus- ja kulttuurierot.

     

    Kuitenkin sosiaaliset syyt kuten rasismi ovat lähes täysin unohdettuja: tätä käsitellään lyhyesti sivulla 219, mutta tämä unohdetaan loppukirjan ajaksi, eikä tätä mainita lainkaan tiivistelmäartikkelissa (ResearchGate). Tämä on tärkeää etenkin toisen polven maahanmuuttajia tarkastellessa, ja otetaan kyllä huomioon esimerkiksi IMF:n työpaperissa (WP/24/211), joka viittaa sekä kyseiseen kirjaan että täysin vastakkaiseen lopputulokseen päätyneeseen tutkimukseen (Carlo Fiorio, 2023).

     

    Talousjärjestelmämme perustuu siihen, että yhteiskunnassa on enemmän nuoria kuin vanhoja. Tästä syystä nyt nähtävä lapsikato on suuri taloudellinen haaste, johon tällä hetkellä ainoa ratkaisu on hankkia ihmisiä rajojen ulkopuolelta. Ajan kuluessa on tosin todennäköistä, että lapsikato saavuttaa kaikki yhteiskunnat, joten pitkällä aikavälillä meidän on keksittävä “jotain muuta” kuin nykyinen pyramidirakenne.

     

    On tosin selvää, että yhteiskunta hyötyy todennäköisesti enemmän rahallisesti australialaisesta tietotekniikkainsinööristä kuin nigeriläisestä perheenäidistä (Education Index 2022), mutta tämä ei ole mikään uusi havainto: vuonna 2018 Donald Trump ilmoitti haluavansa maahanmuuttajia vain Norjasta. 

     

    Me emme kuitenkaan voi lapsikatoamme paikata norjalaisilla insinööreillä, sillä a) heitä on aika vähän, ja b) kaikki muutkin haluavat heidät. Ja jos he eivät ole Norjasta, c) he haluavat Norjaan.

     

    Me voimme paikata lapsikadon integroimalla ihmiset paremmin yhteiskuntaan, kuten maahanmuuttajat ja yhteiskunnasta syrjäytyneet. Tähän tarvitsemme sekä sosiaaliturvaa, koulutusta että rasismin kitkemistä. Eli niitä asioita, joihin viitataan Erikssonin viittaamassa kirjassakin, tosin lyhyesti. Vaikka tämä aluksi rasittaakin julkista taloutta, se on kestettävä, sillä mitään muuta ratkaisua ei lähitulevaisuudessa ole tarjolla.

     

    Näistä syistä viranhaltijat siis puhuvat meille maahanmuutosta ratkaisuna ikääntyvään väestöön ja lapsikatoon, sillä sitä se on.

     

    Ville Sundell

    Forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)

  • Ei kaivoksia ilman vastuullisuutta

    Forssan Lehti julkaisi yleisönosastokirjoitukseni vastuullisesta kaivostoiminnasta 17.9.2024 [Forssan Lehti]. Tässä alkuperäinen lehteen lähettämäni teksti:

    Forssan Lehden pääkirjoitus (FL 9.9.) nostaa aivan oikein esille kunnan muuttuneen, ja nykyään ratkaisevan, roolin kaivostoiminnan kaavoittamisessa. Tämä rooli kumpuaa uudesta viime vuonna hyväksytystä kaivoslaista.

     

    Kirjoitus myöskin toteaa aivan oikein, että nyky-yhteiskuntamme, ainakin vielä toistaiseksi, tarvitsee neitseellisiä kaivannaisia. Mutta ikävä kyllä, monesta kaivoksesta on kokonaisvaikutuksiltaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

     

    Ongelmana onkin, kuinka kaavoittaa kestävää ja vastuullista kaivostoimintaa. Forssassa vihreät pistivät keväällä vireille valtuustoaloitteen, joka pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman käyttämällä hyväksi jatkuvasti yleistyvää ESG-luokitusta (FL 20.4.).

     

    ESG-luokittamisessa jokin luokitusyritys X luokittaa yrityksen Y ympäristöllisen, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden. Vaikka aikaisemmin luokitusyrityksiä ei säädeltykään, Euroopan parlamentti odotetusti hyväksyi ESG-luokitusyritysten sääntelyasetusehdotuksen yhdeksän päivää aloitteen lukemisen jälkeen.

     

    Aloitteen mukaan kaupungin tulisi linjata kaavoittavansa kaivostoimintaa vain niille toimijoille, joiden ESG-luokitus on tarpeeksi korkea.

     

    Aloitteen lähestymistapa on uusi, mutta niin on lakikin, johon aloite pohjaa. Aloitetekstistä pyysimme lainopillisen arvion sekä Suomen luonnonsuojeluliiton että Kuntaliiton juristeilta. Kiinnostuneet löytävät aloitetekstin perusteluineen blogiartikkelistani “Valtuustoaloite kaivoshankkeisiin varautumisesta”.

     

    Forssan alueella malminetsintä on vasta alkuvaiheessa. Vaikka aloite on vielä viranhaltijavalmistelussa, kaivoksen perustaminen ei ole nopeaa, ja siten kaivostoiminnan kaavoittaminen ei Forssan kohdalla ole vielä vuosiin ajankohtaista, jos koskaan.

     

    Ville Sundell

    Kaupunginvaltuutettu (vihr.)

  • Aloite kuntalaisten oikeudesta allekirjoittaa valtuustoaloitteita

    Eilisessä valtuustossa 12.8.2024 luin seuraavan aloitteen kuntalaisten oikeudesta allekirjoittaa valtuustoaloitteita [YouTube, Forssan Lehti, pöytäkirja]:

    Hallintosääntömme mukaan valtuustoaloite on aina vähintään yhden valtuutetun tekemä, ja allekirjoittama. Muut vastaavassa asemassa olevat voivat allekirjoituksillaan asettua aloitteen taakse niin halutessaan.

     

    Vaikka hallintosääntömme käsitteleekin kaikki aloitteet vertaisina, allekirjoitusten määrä on usein osoitus siitä, kuinka merkittäväksi aloite valtuutettujen kesken nähdään.

     

    Tämän nykyisen mallin lisäksi tämän aloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että kaupunki antaa mahdollisuuden yksittäiselle kuntalaiselle ilmaista tukensa valtuustoaloitteille.

     

    Tämän voisi aluksi toteuttaa esimerkiksi siten, että Kirjaamoon voisi käydä tunnistautumassa, jonka jälkeen kannatus kirjataan halutulle aloitteelle. Kannatuksen pitää voida myös perua myöhemmin. Kaupunki julkaisisi vain aloitteen allekirjoittaneiden kuntalaisten kokonaismäärän verkkosivuillaan.

     

    Allekirjoituskelpoisuus voisi olla myös perinteistä vaalikelpoisuutta laajempi, kattaen myös esimerkiksi alaikäiset nuoret ja vastamuuttaneet, ja voisi olla vaikkapa kotiosoitepohjainen.

     

    Tämä tukisi strategiamme mukaista kuntalaisten osallistamista, ja saattaisi tarjota myös tukea aloitteiden priorisointiin valmisteluvaiheessa.

    Aloitteet voivat syntyä monella tapaa, esimerkiksi valtuutettujen päästä, kuntalaispalautteesta, mielenkiintoisesta lehtijutusta, tai vaikka jonkin tutkimuksen pohjalta. Tämän aloitteen syntytarina on kohdallani uniikki, sillä se sai alkunsa paikallislehtemme jutusta koiralatualoitteestani [Forssan Lehti], jossa annettiin ymmärtää, että aloitteen saavat allekirjoittaa ”kaikki halukkaat” (mutta kuten oikaisupyynnössäni totesin, oma muotoiluni oli myös hieman epätarkka).

    Oikaisupyynnön lähettämisen jälkeen pohdin, että ”hmm, miksipäs ei?” ja aloin luonnostelemaan aloitetta aiheesta.

    Lähettämäni oikaisupyyntö:

  • Mitä hyödymme käännytyslaista?

    Turun Sanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni, jossa kyseenalaistan vasta hyväksytyn käännytyslain tehokkuuden [Turun Sanomat]. Kiitoksia Rosa Guevaralle avusta tekstin viilauksessa! Voit lukea lähettämäni version alta (olen lisännyt linkit lähteisiin):

    Minulla olisi kysymys uuden käännytyslain tehokkuudesta ajatusleikin muodossa: mitä tapahtuisi, jos Venäjä päättäisi työntää turvapaikanhakijat rajansa yli Suomen rajavyöhykkeelle, ja jättäisi heidät sinne?

    Jos Venäjä välineellistää turvapaikan hakuprosessin käännytyslain ennakoimalla tavalla, ei se tietenkään ota käännytettyjä hakijoita takaisin, jolloin hakijat jäävät rajavyöhykkeelle ”jumiin”.

    Rajavartiolaitoksen juristi Sanna Palo on todennut, että ”tapauskohtainen harkinta pitää tehdä, ettei kukaan sinne kuole” (Yle 12.7.). Eli Suomi on sentään sitoutunut auttamaan jumiin jääneitä, ja ajan myötä he olisivat esimerkiksi sairauksien takia oikeutettuja joka tapauksessa turvapaikkaan. Voimme varmasti olettaa, että Venäjä ei ole se toimija, joka jakaisi ruokaa ja muuta apua jumiin jääneille.

    Onko taustalla ollut ajatus, että Venäjä voisi jostain syystä rajattomasti työntää Suomeen hakijoita ilman käännytyslakia? Ja vastaavasti käännytyslailla Venäjä ei voisi täyttää rajavyöhykettä? Vai onko tässä ajatuksena, että Venäjä ei jättäisi hakijoita jumiin kansainvälisen paineen pelossa? Saanen muistuttaa, että Venäjä käy täysimittaista hyökkäyssotaa.

    Vuodenvaihteen 2015—2016 molemmin puolin hakijoita irärajalla oli yhteensä 1 757, ja silloinen sisäministeri Orpo piti tätä selvästi organisoituna — jota se todennäköisesti olikin. Viime vuonna itäraja suljettiin 958 hakijan piikin jälkeen.

    Rajavyöhykkeelle rakennettava esteaita muodostaisi noin 7,5 metrin kaistaleen Venäjän rajan väliin. Kaistale jatkuu myös Venäjän puolelle, eikä liene järkevää olettaa, että mahdollisen avun voisi rajata tiukasti niihin jumiin jääneisin, jotka mahtuvat Suomen puolelle.

    Suomen ravintoloissa asiakaspaikka lasketaan 1hlö/m². Jos käytämme tätä laskukaavana, kilometrille tätä kaistaletta mahtuisi siis 7 500 hakijaa. Siis moninkertaisesti aikaisempien vaikutusyritysten määrä. Esteaitaa on tarkoitus rakentaa 200 kilometriä.

    Venäjän ei kannata työntää hakijoita myöskään maastoon, vaan nimenomaan jumiin näihin esteaidattuihin osuuksiin, jolloin käännytyslain palauttamispykälästä ei olisi hyötyä.

    Tällainen rajan täyttäminen on siis ollut mahdollista ennen lainmuutosta, ja on mahdollista samalla tavalla myös käännytyslain aikanakin.

    Eli, mitä käännytyslailla oikeastaan voitettiin?

    Ville Sundell, forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)

    PÄIVITYS 4.9.2024: Rajavartiolaitos siirtää nyt aitaa lähemmäksi rajaa pienentääkseen tässä tekstissä esille tuodun vaikuttamisen riskiä, mutta ”käytännössä ongelma ei tästä huolimatta täysin katoaisi, sillä ihmisiä voisi edelleen jäädä Venäjän rajakaistan ja rajaviivan väliselle alueelle” [Ilta-Sanomat].

     (Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.)

  • Valtuustoaloite kaivoshankkeisiin varautumisesta

    Luin maanantain 15.4.2024 valtuustossa seuraavan aloitteen [pöytäkirja, Forssan Lehti, YouTube]:

    Forssa on herättänyt viime aikoina kaivosjättien huomion, ja ikävä kyllä jotkin näistä toimijoista ovat tunnettuja epäeettisestä toiminnastaan.

     

    Vaikka kaivokset ovatkin yhteiskunnallemme tarpeen, mielestämme näin ympäristökriittistä liiketoimintaa saisi harjoittaa vain korkeilla eettisillä standardeilla toimiva taho. Myöskin kokonaisvaikutukset huomioiden joistain kaivoksista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

     

    Viime kesänä voimaan tullut uusi kaivoslaki selkeyttää kunnan asemaa suhteessa kaivosalaan, antaen kunnalle mahdollisuuden päättää kaavoituksella alueelleen perustettavista kaivoksista.

     

    Nyt Forssalla on mahdollisuus näyttää, mitä kaupunkistrategian mukainen järkivihreys käytännössä tarkoittaa.

     

    Vaikka toimijoiden eettisyyden mittaaminen ei ole helppo tehtävä, koko ajan yleistyvä ESG-luokittaminen onneksi helpottaa tätä tehtävää. ESG-luokitus on usein numeraalinen arvio yrityksen toiminnasta ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmista. Vaikka tällä hetkellä ESG-luokittaminen on villi länsi, jossa mikä tahansa luokitusyritys voi luokittaa minkä tahansa yrityksen lähes mielivaltaisin perustein, EU pyrkii sääntelyn keinoin tuomaan selvyyttä luokittamiseen, luoden ympäristön jossa yrityksiä ESG-luokitellaan jatkossa samoilla pelisäännöillä.

     

    Voisimme esimerkiksi asettaa eettisen toimijan rajaksi sijoittumisen vastuullisempaan kolmannekseen huonoimman EU-sertifioidun ESG-luokituksensa mukaan.

     

    Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki päättää kaavoittaa kaivoslain mukaista toimintaa vain, jos kaikki hankkeeseen liittyvät toimijat ovat vastuullisiksi ESG-luokiteltuja.

    Koska aloitteen lähestymistapa sekä laki, johon se nojaa, ovat uusia, ajattelin tässä käydä aloitteen toimintamekanismin ja perustelut yksityiskohtaisesti läpi.

    Taustaa

    Uudistunut kaivoslaki tuli voimaan kesällä 2023, ja selkeytti merkittävästi kunnan asemaa kaivosten perustamisessa. Siinä missä kuntakaavan vaikutus kaivoksen perustamiseen on ollut epäselvä, ja käytännössä olematon, uuden lain perusteella kaivoslupa voidaan myöntää vain hankkeille, jotka perustuvat voimassa olevaan kaavoitukseen. Tämä antaa kunnille käytännössä mahdollisuuden päättää kaivosten perustamisesta alueilleen.

    ESG-luokittaminen, eli yritysten vastuullisuuden mittaaminen, on jatkuvasti kasvava ala. Ongelmana on, että luokitusyrityksiä ei tällä hetkellä juurikaan säädellä. Eli yritys X voi saada merkittävästi erilaisen ESG-arvosanan luokittajalta A kuin luokittajalta B. EU on tarttumassa tähän ongelmaan rakentamalla sääntelyä, jolloin luokittajien täytyisi suorittaa luokittaminen suunnilleen samoin tavoin, ja samoilla kriteereillä.

    Soveltamisala

    Aloitteessa ehdotettua valtuuston päätöstä on tarkoitus soveltaa tilanteissa, joissa esimerkiksi tontin omistaja hakee kaavamuutosta kaivokselleen. Eli tarkoituksena ei ole puuttua tätä edeltäviin kevyempiin toimiin, kuten malminetsintään.

    Toimintamekanismi

    Kyse ei ole varsinaisesti kaavoituksesta itsessään, vaan valtuuston asettamista kriteereistä, joilla kaavoitusprosessi käynnistetään. Kunnalla ei ole lähtökohtaisesti velvollisuutta reagoida hakemukseen kaavoitusmenettelyn käynnistämisestä, kuten Pölönen ja Leino vertaisarvioidussa artikkelissaan ”Kaivossektorin hyväksyttävyysvaje ja paikallisten vaikuttamismahdollisuudet” [pdf] toteavat (s. 48).

    Seuraavaksi hankkeeseen liittyvät toimijat arvotetaan näillä etukäteen määritellyillä ESG-kriteereillä. Kaavoitusprosessi käynnistyy, ja etenee normaalin kaavoitusprosessin tavoin tästä pisteestä eteenpäin, jos nämä kriteerit täyttyvät.

    Avoimet kysymykset

    Tämä uusi lähestymistapa nostaa esille muutamia juridisia kysymyksiä, joihin tarjoan yhden mahdollisen vastauksen jokaiseen. Lopullista vastausta ei voi antaa kuin (korkein) hallinto-oikeus. Tähän pohdintaan on osallistunut merkittävästi Suomen luonnonsuojeluliiton lakiapu sekä Kuntaliiton hallintojuristit.

    1. Voivatko vastuullisuutta mittaavat ESG-kriteerit aiheuttaa kiellettyä syrjintää elinkeinonharjoittajien välillä? Vaikka tästä ei suoraan säädetä kaivoslaissa, lähin vastaavuus kuntien, elinkeinonharjoittajien ja vastuullisuusvaatimusten osalta löytyy hankintalainsäädännöstä, tarkemmin kunnan mahdollisuudesta asettaa hankintasääntö. Hankintasäännöissä kunnilla on mahdollisuus asettaa kriteerejä elinkeinonharjoittajia kohtaan, kunhan näiden kriteereiden voidaan katsoa olevan reiluja kaikille. Yksi sallittu kriteeristö on vastuullisuuden mittaaminen esimerkiksi sertifikaateilla. Forssan oma hankintaohje asettaa mm. seuraavan kriteerin: “Kilpailutuksen kohteena olevilta tuotteilta tai palveluilta voidaan edellyttää merkkiä näytöksi siitä, että hankinnan kohde on haluttujen ympäristöominaisuuksien, sosiaalisten ominaisuuksien tai muiden ominaisuuksien mukainen.” Nykylainsäädännön henki sekä kansallisesti että EU:ssa tukee vastuullisten toimijoiden suosimista.
    2. Voidaanko kaivoksen kaavoitusta estää maankäytön ulkopuolisista asioista johtuvista syistä? Tämä ei ole välttämättä lainkaan maankäytöllinen kysymys, sillä kuten todettua yllä, kunnan ei ole pakko käynnistää kaavoitusmenettelyä sidosryhmien aloitteesta. Tämä aloite ei tarkoituksella ota kantaa kunnan oma-aloitteiseen kaavoitukseen: tällaisesta aloitteesta ei olisi paljoakaan hyötyä, sillä valtuusto lopulta hyväksyisi tai hylkäisi kaavan ylimpänä päättävänä elimenä joka tapauksessa.
    3. Onko ESG paras mittari? Varmastikaan ei paras, koska eettisen toiminnan mittaaminen on suhteellisen uusi ala, joka varmasti kehittyy tulevaisuudessa. En kuitenkaan ole tietoinen, että mitään parempaakaan tapaa olisi vielä kehitetty. Mutta periaatteeni on, että aloitteen pitäisi sisältää aina ainakin yksi konkreettinen ratkaisu, ja nykyinen ESG-luokittamisen ja EU-sääntelyn yhdistelmä nähdäkseni tarjoaa sellaisen. Kun parempia mittareita kehitetään, Forssa voi siirtyä käyttämään niitä.

    Pohdintaa

    Tämä on uuteen lakiin perustuva, uudenlainen aloite. Tämä lähestymistapa on kuitenkin juridisesti perusteltavissa, ja nähdäkseni kestää tarkastelun. Tämä aloite myöskin nojaa vasta käynnistyvään EU-sääntelyyn ESG-luokittajista. Tämä ei varmastikaan ole ongelma, sillä ensimmäiseen Forssaan liittyvään kaivoslupahakemukseen menee varmasti vuosia, jolloin sääntely mitä suuremmalla todennäköisyydellä jo käy ja kukkuu (alustavasti sääntely tulisi voimaan vuoden 2025 aikana). Aloitteessa ehdotettu ESG-vaatimus on tarkoituksella asetettu korkeaksi, onhan kaivostoiminnalla merkittävät ympäristöseuraamukset (tällä hetkellä en ole tietoinen, että yksikään kaivosyhtiö läpäisisi sitä). Tosin, tämä on varmaankin se aloitteen kohta, joka saattaa tarkentua aloiteprosessin edetessä.

    Tämä aloite on esitelty seuraaville tahoille: Suomen Kuntaliitto ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lounais-Hämeen Vihreät ry, Hämeen tieteen ja teknologian vihreät ry, Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry sekä Forssan kaupunki, ja lähetetty perusteluineen kopiona Rio Tinto Exploration Finland Oy:lle.

    Aloitteen kirjoittajana julkaisen aloitteen tekstin tekijänoikeusvapaana CC0:n alla, muu blogitekstini on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni. Tätä kirjoitusta on täydennetty 7.8 Kuntaliiton vastauksen perusteella, sekä 15.9 täydennetty ja korjattu tekstiä. Alkuperäinen kirjoitus on saatavilla Wayback Machinesta.

  • Forssan ensimmäinen koiralatu nyt Iso-Hunnarilla

    Aloitteeni mukainen koiralatukokeilu alkanut Iso-Hunnarilla [Facebook]! Kyseessä on joka vuosi ajettava kilometrin pituinen perinteiseen hiihtoon tarkoitettu latuosuus, johon on lisätty myös koirahiihtomahdollisuus [forssa.fi]. Koirahiihdosta ja sen aloittamisesta voi lukea Suomen Valjakkourheilijoiden Liiton kotisivuilta [vul.fi], vaikka Forssan koiraladulla voikin hiihtää koiran kanssa myös vapaamuotoisesti. Paikallislehtemme myös uutisoi aikaisemmin aloitteen hyväksymisestä [Forssan Lehti].

    Forssan kaupungin Facebook-päivityksessä koiraladun etikettisäännöt tiivistetään näin [Facebook]:

    ❄ Varaudu yllättäviin tilanteisiin, sillä koirahiihto on vauhdikas laji.

    ❄ Muista riittävät turvavälit.

    ❄ Pidä koira lähelläsi ladun reunassa tai jalkojesi välissä, kun pysähdyt.

    ❄ Koirahiihtoladulla koirien tulee olla aina kytkettynä.

    ❄ Laduilla ei tule kävellä. Koiralatu ei siis ole latu, jolla koiria saa ulkoiluttaa kävellen tai vapaana.

    ❄ Mikäli edelläsi on koirakko, ilmoita ohitusaikeesi kuuluvasti ja hyvissä ajoin.

    ❄ Mikäli olet ohitettavana, siirry ladun laitaan, hidasta vauhtiasi ja pysähdy tarvittaessa.

    ❄ Pyri pitämään koirasi pois perinteisen hiihtotyylin latu-uralta, jottei ura rikkoontuisi. Lisäksi epätasaisella latu-uralla juoksevalla koiralla nyrjähdysvammojen riski on suurempi.

    ❄ Korjaa mahdolliset koiran jätökset aina pois ladulta.

    ❄ Älä tuo aggressiivista tai arvaamattomasti käyttäytyvää koiraa ladulle.

    Aloitteeni oli myös lyhyempiä läpimenneitä mitä olen nähnyt, ja kuului kokonaisuudessaan seuraavasti [pöytäkirja]:

    Koiralatuja, eli koiran kanssa hiihtämiseen tarkoitettuja latuja, löytyy nykyään lähes kaikkialta Suomesta…


    …paitsi Lounais-Hämeestä. Forssa voisi olla tässäkin alueellinen suunnannäyttäjä.


    Tällainen koiralatukokeilu voitaisiin toteuttaa esim. Nurmijärven tavoin siten, että tietyt latuosuudet toimisivat koiralatuina tiettyinä aikoina.


    Näin toteutettuna kokeilu olisi sekä kustannustehokas, että hyvä tapa kerätä kuntalaispalautetta ja -kokemuksia.

    Mielenkiintoista nähdä, kuinka seutukuntalaisemme löytävät koiralatumme 🐶

    Aloitteen kirjoittajana julkaisen aloitteen tekstin tekijänoikeusvapaana CC0:n alla. Muu blogitekstini on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.

  • Toisen valtuustovuoden kooste

    Alla on kooste lähes kaikista pitämistäni puheenvuoroista ajalta 2022 syksy – 2023 kesä (olen mm. jättänyt pois lyhyet tekniset puheenvuorot, sekä sellaiset puheenvuorot, joiden aikana esimerkiksi mikrofonini ei toiminut).

     

  • Fokan anatomia

    Tässä artikkelissa luon pikakatsauksen Fokka Säätiö sr:ään, jonka vaiheita olen seurannut jo ennen sen perustamista. Jos et ole vielä tutustunut Forssan Lehdessä 3.6 julkaistuun kirjoitukseeni, suosittelen tekemään sen nyt, olen liittänyt tekstin myös tämän artikkelin loppuun. Säätiöt ja rahastot ry:n ohjeistuksen mukaan [pdf] hallituksen kokoonpano sekä säännöt pitäisi olla julkisesti saatavilla säätiön kotisivuilla (s. 30), koska tuoreella säätiöllä ei sellaisia vielä ole, julkaisen hallituksen kokoonpanon sekä säännöt tässä. Säätiötä voisi tässä tapauksessa ajatella julkishallinon jatkeena, joten koen seutukunnan yhteisöllemme tärkeäksi julkaista säätiön säännöt. On myös tärkeää, että voit itse arvioida sääntötulkintani suoraan säännöistä.

    Katsaus säätiön rakenteeseen ja sääntöihin

    Säätiön on perustanut Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (LHKK) syksyllä 2022, joka on myös nimittänyt sen ensimmäisen hallituksen. Hallituksen 14-paikkainen kokoonpano on suunniteltu siten, että LHKK nimittää 7 jäsentä omasta hallituksestaan, ja LHKK:n omistajakunnat (7 kpl) halutessaan voivat nimittää loput 7 jäsentä. Huomionarvoista on, että näitä paikkoja ei ole jyvitetty näille kunnille, vaan paikkajako on kuntien keskinäinen sopimus. Hallitukseen voi siis nimittää maksimissaan 14 jäsentä, joista puolet ovat LHKK:n nimittämiä. Puheenjohtajan on oltava LHKK:n nimittämä hallituksen jäsen. Tasaäänestystilanteissa siis LHKK:n jäsen puheenjohtajana ratkaisee, joten LHKK:n nimittämät hallituksen jäsenet voivat päättää keskenään kaikista muista asioista paitsi sääntömuutoksista (ja muista säätiölain määrittelemistä tilanteista joihin tarvitaan 2/3 äänienemmistö).

    Eli asioissa, joissa LHKK:n nimittämät jäsenet ovat järjestäytyneet yksimielisiksi, ja osallistuvat kaikki asian käsittelyyn, muita hallituksen jäseniä ei käytännössä tarvita. Nimittäjällä on myös oikeus erottaa nimittämänsä jäsen ilman rajoitteita tai perusteluja, joten nimitetyillä on motivaatio äänestää nimittäjänsä ehdoilla. Suurimman nimittäjän, eli LHKK:n, yhtymäjohtaja sekä elinvoimajohtaja saavat hallituksen kokouksiin sekä läsnäolo- sekä puheoikeuden, antaen heille eturivin paikat käytyihin keskusteluihin.

    Eli, vaikka säätiön säännöissä ei (tällä hetkellä) ole lainkaan konserniohjauksen mekanismeja kunnille, LHKK:n konserniohjaus suhteessa säätiöön on hyvinkin vahvaa. Joku voisi argumentoida, että tilanne on verrannollinen LHKK:n täysin omistamaan Faktiaan. Nähdäkseni Faktia Oy on kuitenkin verrattavissa Forssan täysin omistamaan Forssa-Asunnot Oy:hyn, sillä molemmat tuottavat palveluita vain emolle, ja yksityisille asiakkaille. Itse vertaisin Fokkaa pikemminkin Forssan osaomistamaan Loimijoen Kuntapalvelut Oy:hyn kuntien yhteishankkeena, jossa kaikilla osallistujakunnilla on tosiallinen edustus.

    Hallitus voi halutessaan asettaa asiamiehen tai toimitusjohtajan, sekä valio- tai toimikuntia. Tällä hetkellä näistä ainoa asetettu on toimitusjohtaja, jossa tehtävässä Faktia Oy:n toimitusjohtaja Tanja Paassilta on toiminut 07.10.2022 lähtien.

    Jos säätiö todetaan huonoksi ideaksi myöhemmin, se voidaan toki purkaa. Ongelmana tässä on, että LHKK:n suuresta hallitusedustuksesta johtuen, purkamisella täytyy olla LHKK:n suostumus. Kerrytetty nettovarallisuus (jota on saattanut kertyä mm. palveluiden tuottamisesta kunnille) tällöin lahjoitetaan kokonaisuudessaan LHKK:lle sääntöjen mukaan. Varoja ei myöskään voida jakaa kunnille LHKK:n kautta, sillä niille on säännöissä ennaltamäärätty käyttötarkoitus: varat on lahjoitettava Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle käytettäväksi Lounais-Hämeen talousalueen työllistymistä edistävään toimintaan.

    Nykyinen hallitus

    Ensimmäisen hallituksen on nimittänyt sääntöjen mukaan perustaja LHKK ja nykyinen kokoonpano on rekisteröity 17.04.2023. Hallitus on tällä hetkellä kymmenjäseninen. Hallitukseen LHKK:n nimittämiä ovat puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (Forssa), Hannu Koski (Forssa), Susanna Marjamäki-Vuorenpää (Forssa), Sami Mattila (Forssa), Jukka Perälä (Jokioinen), Taru Kosunen (Tammela) sekä Markku Leppälahti (Ypäjä). LHKK:n hallituksen ulkopuolelta kuntien nimittämiä ovat Jari Kesäniemi (Forssa), Tatu Ujula (Ypäjä) sekä Mikko Mäkelä (Jokioinen). Hallituksen kokoonpano on julkinen tieto, ja on saatavissa PRH:lta. Tämän ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2023.

    Säännöt

    PRH:n sääntöote-PDF on kuvamuotoinen, eikä tekstin hakeminen tai kopiointi ole siitä mahdollista. Olen siis avannut säännöt tekstimuotoon alla. Koska tekstissäni saattaa olla virheitä, voit löytää alkuperäisen PDF:n täältä. Vertailun vuoksi olen jakanut Hyvinkään-Riihimäen seudun Hyria konsortiolle tukipalveluja järjestävän Hyria säätiön (joka on Hyrialle sama kuin Fokka LHKK:lle) säännöt täällä.

    FOKKA SÄÄTIÖ SR -NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

    1 SÄÄTIÖN NIMI JA KOTIPAIKKA
    Säätiön nimi on Fokka Säätiö sr. Säätiön kotipaikka on Forssa.

    2 TARKOITUS
    Säätiön tarkoituksena on järjestää ja tuottaa ensisijaisesti Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän maantieteellisellä toiminta-alueella työllistämiseen liittyviä palveluita henkilöille, jotka tarvitsevat työllistymiseen tukea. Säätiön tarkoituksen mukaisia palveluita ovat mm. työvalmennus, työkokeilu, työtoiminta ja työllistämispalvelut työttömille syrjäytymisuhan alaisille sekä vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Lisäksi säätiön tarkoituksena on järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää toimintaa, kuten sosiaalista palvelua, kuntouttavaa toimintaa, valmennusta ja koulutusta.

    3 TOIMINTAMUODOT
    Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan tuottamalla palveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Säätiö voi tällaisen toiminnan puitteissa tehdä yhteistyötä muiden yhteisöjen, yritysten ja kuntien kanssa sekä kehittää ja toteuttaa projektiluonteisia yhteistyöhankkeita. Säätiö voi toimia työnantajana. Säätiö voi osallistua toiminnallaan syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ohjaamiseen ja kouluttamiseen. Säätiö voi osallistua työllisyyden hoidon palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen sekä rakentaa uudenlaisia palvelupolkuja heikoimmassa asemassa oleville vauhdittaen heidän työllistymistään eri keinoin. Säätiö voi omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä harjoittaa sijoitustoimintaa ja liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Ellei toisin määrätä, liitetään tällainen lahjoitus, testamentti tai avustus säätiön käyttövaroihin.

    4 PERUSPÄÄOMA
    Säätiön peruspääoma on 50 000 euroa.

    5 HALLITUS
    Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, jonka jäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään neljätoista (14) jäsentä. Lounais-Hameen koulutuskuntayhtymän hallituksella on oikeus valita keskuudestaan seitsemän (7) säätiön hallituksen jäsentä. Lounais-Hameen koulutuskuntayhtymän omistajakunnilla (Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä) on oikeus valita enintään seitsemän (7) hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tulee valita joku Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän hallituksen valitsemista säätiön hallituksen jäsenistä. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtajalla ja elinvoimajohtajalla on hallituksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenet nimeää säätiön perustaja. Ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2023. Mikäli perustaja valitsee hallitukseen vähemmän kuin neljätoista (14) jäsentä, on hallituksen kokoonpanoa mahdollisuus täydentää ensimmäisen toimikauden aikana. Valitsijalla on oikeus erottaa nimeämänsa hallituksen jäsen. Jos jäsen on erotettu, menettänyt kelpoisuutensa, kuollut tai itse eronnut, valitsijalla on oikeus valita uusi hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio sekä korkeintaan markkinaehtoinen korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä. Hallitus päättää korvausten ja palkkioiden suuruuden.

    6 HALLITUKSEN KOKOONTUMINEN
    Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, etta hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai säätiölle valittu toimitusjohtaja sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Muissa tilanteissa kuin niissä, joissa säätiön saannöt tai säätiölaki edellyttavat määräenemmistöä, päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen kokouksessa tulee pitää pöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen tehtävään valittu jäsen allekirjoittaa ja jonka vähintään yksi, kokouksessa tehtävään valittu, hallituksen jäsen tarkastaa.

    7 MUUT TOIMIELIMET
    Säätiöllä voi olla asiamies tai säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja hallituksen niin päättäessä. Hallitus voi myös asettaa säätiölle valiokuntia tai toimikuntia.

    8 TILINTARKASTAJA
    Säätiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.

    9 TILIKAUSI
    Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Säätiön ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2022.

    10 SÄÄTIÖN EDUSTAMINEN
    Säätiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen kaksi jäsentä yhdessä sekä mahdollinen toimitusjohtaja yksin. Hallitus voi lisäksi antaa edustamisoikeuden yksittäiselle hallituksen jäsenelle tai muulle nimetylle henkilölle.

    11 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SÄÄTIÖN PURKAMINEN
    Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa tai säätiö purkaa hallituksen kokouksessa, jossa on läsnä vähintään kaksi kolmannesta (2/3) hallituksen jäsenistä ja sääntöjen muuttamisen tai säätiön purkamisen hyväksyvien äänten lukumäärä on vähintään kaksi kolmannesta (2/3) koko hallituksen jäsenmäärästä. Sääntömuutos tai säätiön purkaminen tulee voimaan, kun se on rekisteröity. Jos säätiö puretaan tai lakkautetaan, säätiölle velkojen maksujen jälkeen jäävä omaisuus on lahjoitettava Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle käytettäväksi Lounais-Hämeen talousalueen työllistymistä edistävään toimintaan.

    Säätiön oikeutus ja suunniteltu tarkoitus

    Säätiötä on yhtiomuotona oikeutettu mm. helpommalla hankerahoituksella. LHKK:n yhtymävaltuuston kokouksessa [pöytäkirja], säätiömuotoa sekä sen tarkoitusta perustellaan seuraavasti:

    Säätiömuotoisena em. toimintaa voisi järjestää laajemmin ja monipuolisemmilla
    rahoitusvaihtoehdoilla, kuin kunta, kuntayhtymä tai osakeyhtiö voivat.

    Säätiö voisi alustavien suunnitelmien mukaan mm.:
    • Koordinoida mahdollisesti alueen kuntien järjestämiä työllisyydenhoidon
    palveluita
    • Osallistua tuleviin kilpailutuksiin ja onnistuessaan tässä tuottaa seudulla
    kuntouttavaa työtoimintaa hyvinvointialueelle
    • Hakea erilaisia työllistämiseen liittyviä rahoituksia, esim. työvoimapoliittisia hankkeita
    • Toimia palkkatukityöllistäjänä
    • Työllistää heikommassa työllistymistilanteessa olevia henkilöitä
    • Työllistää täsmätyökykyisiä, tarkentaa toimintakykyä ja ohjata avoimille
    työmarkkinoille
    • Toimia koulutus- tai oppisopimustyöpaikkana enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille
    • Järjestää käytännön työtoimintaa

    Yleisönosastokirjoitukseni

    Tässä on Forssan Lehteen lähettämäni kirjoitus, joka julkaistiin lauantain 3.6 lehdessä pienin muutoksin:

    Kuka suuntaa Fokkaa?

    Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä on seitsemän kunnan yhteishanke, joka tuottaa laajan kirjon koulutuksen ja työllistämisen palveluita, kuten Fai, Faktia ja Jobpari. Näiden aikaisempien toimintojen lisäksi kuntayhtymä on perustanut säätiön nimeltä Fokka, jonka tarkoituksena on tuottaa työllistymisen palveluita kuten pajatoimintaa ja ohjaamopalveluita TE24-uudistuksen viitekehyksessä.

     

    Omasta mielestäni ei ole kysettäkään siitä, etteikö kuntayhtymällä olisi kykyä hoitaa näitä palveluita: nykyisessä johdossa LHKK on kehittynyt palkituksi laajan osaamisen palvelutaloksi. Mistä olen huolissani, on rakenteilla oleva yritysrakenne, sillä omistajaohjauksen näkökulmasta säätiö on itsenäisyytensä vuoksi ongelmallinen: sitä kun ei kukaan varsinaisesti omista.

     

    Perinteisetkin kuntakonsernin yksiköt, kuten osakeyhtiöt, ovat suhteellisen itsenäisiä, mutta ne sentään ovat juridisesti kunnan tai kuntien omistuksessa. Kuntayhtymät voidaan myös katsoa itsenäisiksi, mutta niillä on omaa tarkastustoimintaa, kuten kunnillakin. Säätiöön ei päde kumpikaan näistä, vaan säätiö toimii täysin itsenäisesti omien sääntöjensä mukaan, jotka voivat muuttua koska vain, hallituksen ⅔ enemmistön niin päättäessä. Analysoin säätiön sääntöjä tarkemmin kotisivuillani.

     

    Säätiöt ovat nouseva trendi, sillä hankerahaa säätiö saa yleensä paremmilla ehdoilla, kuin muut yhtiömuodot. Huomattavaa kuitenkin on, että vaikka Fokkaan nyt siirtyvä pajatoiminta on hankerahoituksen alla, tulevaisuudessa suunniteltu TE24-rahoitteinen ohjaamotoiminta ei sitä ole, vaan rahoitus tähän tulee valtiolta kuntien kautta. Tällaista palvelua voisi tuottaa myös normaali kuntaomisteinen osakeyhtiö.

     

    Nostaisin esiin kolme ratkaisua, listattuna helpoimmasta (mutta epävarmasta) vaikeimpaan (mutta varmimpaan):

    1. Säätiön sääntöihin on rakennettava nykyisiä vahvempia omistajaohjauselementtejä, kuten säännöllinen raportointi kunnille. Säätiön säännöt eivät tosin ole kiveen hakattuja, ja voivat muuttua myöhemmin.
    2. Säännöissä voidaan määrätä, että jokaisen kunnan, sekä LHKK:n suostumus tuleviin sääntömuutoksiin tarvitaan (SäätiöL 6 luku, 1 §, 2 momentti). Tämä toivottavasti tehdään kohdan 1 jälkeen.
    3. Toiminnot pitäisi rakentaa siten, että ei-hankerahoituksellinen toiminta järjestettäisiin kuntien ja Fokan kesken osakeyhtiömuotoisesti, jotta Fokka voisi osallistua hankkeiden osalta osakeyhtiön tarjoamien palveluiden tuottamiseen. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa monimutkaiselta, mielestäni demokratiaan pohjautuva omistajaohjaus on arvo, joka oikeuttaa tällaisen järjestelyn.

     

    Muuten uskon, että LHKK:n resurssit ovat juuri oikeat näiden palveluiden tuottamiseen, kunhan emme rakenna itsenäistä omaisuutta, jota emme välttämättä saa takaisin hallintaamme tulevaisuudessa. Nähdäkseni tulevaisuudessa heillä voisi hyvinkin olla rahkeita toimittaa myös muita TE24-palveluita Hämeenlinnan yhteistoiminta-alueelle palveluntuottajana.

     

    Ville Sundell

    Valtuutettu (vihr.)

    LISÄYS 5.6: Lisätty pohdintaa Faktiasta kappaleeseen ”Katsaus säätiön rakenteeseen ja sääntöihin”.

  • Anonyymi rekrytointi tulee Forssaan!

    Aloitteeni anonyymista rekrytoinnista on nyt sekä hyväksytty hallituksessa [Forssan Lehti], että todettu loppuunkäsitellyksi valtuustossa [pöytäkirja, Forssan Lehti]! Tämä siis tarkoittaa sitä, että Forssan kaupunki ottaa anonyymin rekrytoinnin käyttöön kaikissa rekrytoinneissaan, tosin asteittain.

    Sen lisäksi, että kyseessä on ensimmäinen hyväksytty aloitteeni, anonyymi rekrytointi on minulle ollut tärkeä aihe muun yhdenvertaisuuden ohella, ja sain sen hyväksyttyä kuntavaaliohjelmaamme, jonka mukaisesti kirjoitin aiheesta aloitteen valtuustoon päästyäni. Tarkemman kuvauksen aloitteen sisällöstä olen aikaisemmin blogannut täällä.

    Tämän, yli vuoden kestäneen käsittelyn aikana hallitus kerkesi torppaamaan aloitteen jo kerran, jonka jälkeen valtuusto järkevänä palautti sen hallitukselle takaisin valmisteluun. Siellä valmistelussa aloite oli lähes vuoden, kunnes palasi hallitukseen juuri sellaisena, kuin toivoimmekin. Tämän jälkeen hallitus yritti vielä torpata aloitteen, mutta järki voitti, ja hallituksen päätöksellä anonyymi rekrytointi hyväksyttiin. Tämä viimeinen valtuustokäsittely oli siis lähinnä muodollisuus, sillä hallitus teki päätöksen aloitteen pohjalta omalla toimivallallaan.

    Forssan Lehti tiivisti asiani hyvin:

    – Anonyymi rekrytointi on työnhaun tulevaisuutta. On hienoa nähdä, että valtuustolla ja hallituksella on tahto olla tässäkin kehityksen kärjessä. Haluan kiittää myös viranhaltijoita hyvästä valmistelutyöstä. Oikeudenmukaisuuden lisäksi tämä tukee hyvin kaupunkimme strategiaa. Tämä on myös vetovoimatekijä uusien työntekijöiden houkutteluun, Sundell sanoi.

    Puhe oli kokonaisuudessaan seuraava [YouTube]:


    Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.


    Viime kokouksessa kiitin tätä valtuustoa uudistusmielisyydestään. Tämän lisäksi haluan kiittää nyt myös hallitusta samasta. Anonyymi rekrytointi on työnhaun tulevaisuutta, ja hienoa nähdä että sekä valtuustolla että hallituksella on tahto olla tässäkin kehityksen kärjessä.


    Haluan kiittää myös viranhaltijoita hyvästä valmistelutyöstä. Kuten valmistelutyössä on todettu, oikeudenmukaisuuden lisäksi tämä tukee hyvin kaupunkimme strategiaa, sekä on vetovoimatekijä uusien työntekijöiden houkutteluun.


    Kiitos.


    Alkuperäinen aloitetekstini on luettavissa alta:

    Anonyymi rekrytointi on hiljattain keskusteluun noussut rekrytoinnin muoto jossa itse haettavaan työhön liittymättömät tekijät kuten nimi, ikä ja sukupuoli piilotetaan työnhakuprosessin alkuvaiheessa, haastatteluvaiheeseen asti.

    FCG Talentin toimitusjohtaja kommentoi anonyymia rekrytointia seuraavasti: “Erityisesti julkisella sektorilla on aina ollut tärkeää, että rekrytointia tehdään tasa-arvoisesti ja läpinäkyvästi. Toivottavasti anonyymi rekrytointi lisääntyy, koska henkilövalinnoissa näkyy usein myös tiedostamaton käyttäytymisemme, johon anonymiteetillä voimme vaikuttaa. Samalla anonyymi rekrytointi vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa”.

    Suurimmaksi esteeksi anonyymille rekrytoinnille on muodostunut tekniset haasteet, sillä useat rekrytointijärjestelmät eivät vielä tue tällaisten tietojen piilottamista. Forssa on kuitenkin tässä onnellisessa asemassa, sillä Forssan käyttämä Kuntarekry-rekrytointijärjestelmä tukee jo nyt anonyymia rekrytointia.

    Helsinki on ollut anonyymin rekrytoinnin pioneeri jo vuodesta 2013, jolloin kaupungissa alkoi toimialojen vapaaehtoinen anonyymin rekrytoinnin kokeilu. Tällöin kaupunki kommentoi kokeiluaan henkilöstöraportissaan seuraavasti: “Osa haastatteluun päässeistä arvioi, etteivät todennäköisimmin olisi tulleet kutsutuiksi haastatteluun ilman esivalinnan anonyymiyttä. Henkilökohtaisten tietojen puuttuminen auttoi muun muassa työttömyysjaksoja läpikäyneitä hakijoita etenemään haastatteluun paremmin nimettömässä haussa kuin normaalihaussa”.

    Vuoden 2015 henkilöstöraportissaan taasen mainitaan, että anonyymin rekrytoinnin “koettiin lisäävän rekrytointiprosessin laatua”.

    Vuoden 2020 henkilöstöraportissa anonyymille rekrytoinnille on omistettu kokonainen luku jossa selväsanaisesti todetaan, että “halu jatkaa anonyymia rekrytointia on laaja”.

    Muutkin kuntaorganisaatiot – kuten esimerkiksi Tampere ja Turku – ovat aloittaneet anonyymit rekrytoinnit, joten emme näe syytä miksi se ei toimisi Forssan kaltaisessa organisaatiossakin.

    Me allekirjoittaneet esitämmekin, että Forssan kaupunki siirtyy anonyymiin rekrytointiin kaikilla toimialoilla, konserniorganisaatiot mukaanlukien, parantaakseen työnhakijoiden tasa-arvoa ja rekrytointiprosessin laatua.

    Aloitteen kirjoittajana julkaisen aloitteen tekstin tekijänoikeusvapaana CC0:n alla. Muu blogitekstini on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni. EDIT: Aloiteteksti lisätty 30.12.2024.

     

Creative Commons License
Except where otherwise noted, the content on this site is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.