Tekijä: Ville Sundell

Kesätauko on ohi, ja tänään on syyskauden ensimmäinen valtuusto. Nyt onkin oiva aika luoda katsaus ensimmäiseen valtuustovuoteeni. Alla on kooste lähes kaikista pitämistäni puheenvuoroista lyhyitä teknisiä huomautuksia lukuunottamatta ajalta 2021 syksy – 2022 kesä.

Tänään valtuustossa on tarkoitus päättää Talsoilan koulun kohtalosta. Uskallan väittää, että valtuustossa ei ole yhtäkään joka haluaisi sulkea kouluja, mutta Talsoilan koulun jatkaminen toisi noin 300 000 euron vuosittaiset kustannukset palvelusta, josta pääsevät hyötymään vain harvat. Tuolla rahalla saisi paljon muutakin: esimerkiksi oppimista ja oppijoiden hyvinvointia parantavia palveluita kaikille kaupunkimme oppijoille, ja heidän perheilleen.

Miksi siis tarjota kallista lisäpalvelua, josta pääsisi nauttimaan koko ajan harveneva joukko lapsia ja perheitä, sen sijaan, että kehitettäisiin kaikille oppijoille yhteisiä palveluita?

Kun Talsoilan sulkeminen nostettiin esille, pääsiallisena motivaationa toimi tulevat säästötarpeet (lapsimäärän laskun lisäksi). Nyt perusopetuksesta on lähiaikoina säästetty mielestäni liiankin tehokkaasti, eikä siitä pitäisi leikata tämän enempää. Mutta tästä koituva säästö on ohjattava kaikkien oppijoiden hyväksi. Puoluetoverini Jari Isotalo sai hyväksyttyä ponnen, jonka mukaan tämän säästön on siirryttävä sellaisenaan perusopetuksen käytettäväksi, ja täten kompensoitaisiin viime aikojen leikkaukset opetukseen.

Kaikki Forssan keskustan koulut ovat käytännössä lähikouluja, ja lapsivaikutusten arvioinnista (LAVA) ei löytynyt mitään suuria vaaran merkkejä [tulokset]. Käytänössä kaikki tämän prosessin aikana kertynyt tieto puoltaa Talsoilan koulun lakkauttamista [lähdemateriaalit].

On myös esitetty, että ongelmaa ei ole, sillä oppijoiden vähetessä myös kustannukset vähenevät. Tämä ei pidä paikkansa: suurin osa kustannuksista tulee ryhmien ylläpitämisestä, eli henkilöstöstä. Yksittäisen opiskelijan nettovaikutus rajautuu käytännössä pelkkiin oppimateriaalikustannuksiin (ja laskennallisesti ruokakustannuksiin). Mutta valtionosuudet (summa jonka valtio maksaa kaupungille per oppilas) vähenevät. Forssan pitäisi siis järjestää lisärahoitusta muista lähteistä kattaakseen tämän vajeen.

Kopioin tähän suoraan Kouluverkkoselvitys 2:sta ”usein kysytyt kysymykset”:

Miksi tällaista kouluverkko selvitystä tehdään?

Perussyy selvityksen tekemiselle on syntyvyyden jyrkkä lasku. Vuonna 2020 syntyneitä lapsia asuu Forssassa vain 90. Arvio on, että myös jatkossa Forssaan syntyy vuosittain noin 100 lasta. Oppilaita ei tulevaisuudessa riitä kaikkiin kouluihin siten, että opetusryhmistä saataisiin järkevän kokoisia. Oppilaiden määrällä on suora yhteys kaupungin saamiin valtionosuuksiin. Perussyy on myös se, että ikäihmisten suhteellinen osuus lisääntyy. Palvelutarpeet vanhuspalveluissa ja terveyspalveluissa ovat tästä johtuen kasvussa.

Kouluverkkoselvitys on Forssan kaupunginvaltuuston tahto. Kaupunginvaltuuston 14.12.2020 (103§) hyväksymässä vuoden 2021 talousarviokirjan perusopetusta koskevassa tavoitelomakkeessa todetaan seuraavaa:

”Tehdään palvelutarpeen muutoksiin perustuvat, kouluverkkoon liittyvät selvitykset siten, että päätökset niihin liittyen on mahdollista tehdä tammikuussa 2021”.

 

Tuleeko liikuntatiloista pulaa, jos Talsoilan koulun sali ei enää ole käytössä?

Lasten määrän väheneminen vaikutta myös seurojen harrastajamääriin, joka tulevat laskemaan. Mikäli lisää liikuntatilaa tarvitaan, voidaan ratkaisuja hakea yksityisistä liikuntatiloista, kuten jo tällä hetkellä tehdään Forssan Suuppareiden kanssa.

 

Voidaanko Talsoilan koulun toimintaa jatkaa vielä vuoteen 2025?

Periaatteessa voidaan, mutta talouden kannalta jokainen lisävuosi tuo kuluja, joka voitaisiin välttää etupainotteisella kouluverkon tiivistämisellä.

 

Riittäkö henkilökunnalle töitä vai joudutaanko ihmisiä irtisanomaan?
Ei jouduta. Kaikille vakituisille viran– ja toimenhaltijoille on tarjolla työtä.

 

Mitäpä jos Forssan väkimäärä kääntyykin kasvuun ja oppilaiden määrä lisääntyy?

Vaikka kouluverkkoa tiivistetään raportissa esitetyllä tavalla, niin kaikissa luokissa on edelleen tilaa uusille oppilaille. Mikäli oppilaita tulisi jostakin syystä valtavia määriä lisää, niin Yhteislyseolla tulee vapautumaan opetustiloja tulevina vuosina.

 

Muodostuuko joillekin oppilaille koulumatka liian pitkäksi tai rasittavaksi, jos Talsoilan koulu lakkautetaan?

Keskusta–alueella koulut ovat varsin tiiviillä alueella. Koulumatkat keskimäärin pysyvät oppilailla nykyisen pituisina. Joillakin yksittäisillä oppilailla koulumatka kasvaa. Tulee muistaa, että vuosiluokkien 1–2 oppilaat ovat oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen, mikäli koulumatka ylittää 3 kilometriä. Turvallisista koulureiteistä ja koulumatkoista on tehty selvitys. Tyykikyydin aikataulua voidaan täsmentää siten, että se palvelee oppilaita hyvin esimerkiksi Paavolan suunnalta Monikylään.

 

Jos Talsoilan koulu lakkautetaan, niin pääseväkö kaikki oppilaat uuteen Monikylään?

Suuri osa pääsee, mutta eivät kaikki. Nykyisen Talsoilan koulun alueen oppilaiden koulupaikka määräytyy lakkauttamisen jälkeen asuinpaikan mukaan. Kaikulan alueella asuvat lapset menevät Vieremän kouluun. Rantapuistosta ja Puutarhan alueilta mennään Keskuskouluun. Muiden oppilaiden koulupaikka on uusi Monikylä. Huoltajilla on mahdollisuus kuitenkin anoa lapsensa pääsyä toissijaiseen kouluun, jos se vaikka ystävyyssuhteiden säilymisen kannalta koetaan tärkeäksi. Toissijaisen kouluun siirtymisen mahdollistaminen otetaan suunnittelussa huomioon.

 

Onko Talsoilan koulun lakkauttamien jo päätetty vai voiko asiaan vielä vaikuttaa?

Ei ole päätetty. Lautakunta pyytää asiasta lausuntoja ja edellyttää, että asiasta tehdään laaja lapsivaikutusten arviointi. On varmaa ja toivottavaa, että asian tiimoilta käydään laaja ja monipuolinen julkinen keskustelu ennen päätöksentekoa. Alustavan aikataulun mukaan lautakunta tekee oman esityksensä kouluverkosta huhtikuussa 2021. Tämän jälkeen esitys etenee kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.

 

Miksi Talsoilan koulua esitetään lakkautettavaksi? Miksi ei jotain muuta koulua?

Keskuskoulu on vuosiluokkien 1–9 suuri koulu ja sitä tarvitaan edelleen. Koijärven koulu on selvästi keskusta–alueen ulkopuolella ja se oppilasennuste on hyvin vakaa. Reuna–alueilla sijaitsevista kouluista (Vieremä ja Heikka) voidaan oppilaita siirtää käytännössä vain yhteen kouluun, jolloin opetusryhmiä ei pystytä optimoimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Olisiko järkevämpää lakkauttaa Vieremän koulu Talsoilan koulun sijaan?

Vieremän koulu on reuna–alueen oppilasmäärältään pieni koulu. Mikäli se lakkautettaisiin, oppilaat menisivät käytännössä kaikki Talsoilaan. Koulumatkat pidentyisivät (lähes) kaikilla Vieremän alueen oppilailla. Talouden näkökulmasta ratkaisun säästövaikutukset olisivat vain 100 000–150 000 euroa vuodessa. Vieremän koulun lakkauttamien ei tasaisi opetusryhmien kokoja koko kaupungissa optimaalisella tavalla.

 

Olisiko järkevämpää lakkauttaa Keskuskoulu tai Heikan koulu Talsoilan sijaan?

Keskuskoulun lakkauttaminen vuonna 2022 ei ole mahdollista. Keskuskoulussa on alaluokkien lisäksi vuosiluokkien 7–9 opetusta. Oppilasmäärien väheneminen toteutuu yläkoulussa vasta 2030 luvulla. Yläkoulun opetussuunnitelmaan kuuluu oppiaineita, joita opetetaan erikoisluokkatiloissa. Tällaisia oppiaineita ovat mm. kotitalous, fysiikka, kemia, käsityö. Näiden aineiden opetussuunnitelman mukaisia opetustiloja ei ole alakouluissa. Heikan koulun lakkauttaminen on toiminnan ja talouden kannalta huono vaihtoehto. Heikan koulun oppilaat eivät mahdu Keskuskoululle. Teoriassa on mahdollista muuttaa koko keskusta–alueen oppilaaksiottoa, mutta se johtaisi tilanteeseen, jossa osan oppilaiden koulumatka kulkisi lähimmän koulun ohi johonkin muuhun keskusta–alueen kouluun. Heikan koulun lakkauttamien pidentäisi oppilaiden koulumatkoja eniten esillä olevista vaihtoehdoista.

 

Voidaanko Keskuskoulun alakoulun oppilaat siirtää Monikylään ja Talsoilaan?

Teoriassa voi, mutta on huomattava, että merkittävä osa Keskuskoulun vuosiluokkien 1–6 oppilaista asuu Kalliomäessä ja Korkeavahan alueella, Keskus– ja Heikan koulujen välisellä alueella. Mikäli Keskuskoulun alaluokat lakkautetaan edellä mainittujen alueiden huoltajat hakisivat lapsilleen koulupaikkaa vieressä olevasta Heikan koulusta, jonne ei valitettavasti lisäoppilaita mahdu. Oppilaita jouduttaisiin ohjaamaan toimivan alakoulun vierestä ja läheisyydestä kauempana oleviin kouluihin. Keskuskoulun alakoulun lakkauttamisen vaikutus talouteen olisi pieni eikä sillä olisi merkittävää vaikutusta koko kaupungin oppilasryhmien optimointiin.

 

Joudutaanko Talsoilan koulu lakkauttamaan, koska Monikylä rakennetaan?

Ei. Monikylän rakentaminen on järkevä päätös, jolla jo osaltaan tiivistetään palveluverkkoa. Se korvaa Kurjenpesän ja Taikatuulen päiväkodit sekä Tölön ja Kuhalan koulut. Uuden Monikylän rakentaminen on merkittävästi edullisempi vaihtoehto kuin em. entisten kiinteistöjen peruskorjaus. Lisäksi neljän yksikön toiminnan tiivistäminen yhteen yksikköön tuo merkittäviä säästöjä käyttötalouteen.

 

Talsoilan koulun lakkauttamisella on laskettu saatavan säästöä 450 000–650 000
euroa vuodessa? Miksi arvio on noin epätarkka?

1. Oppilaiden tuen tarpeet vaihtelevat vuosittain. On vaikea ennakoida esimerkiksi erityisen tuen tarpeita vuonna 2022 ja siitä eteenpäin.

2. Taloudessa on varauduttu siihen, että mikäli Talsoilan koulu lakkautetaan, saattaa huoltajat aluksi anoa lapsilleen normaalia enemmän oikeutta käydä toissijaisessa koulussa. Toissijaiseen kouluun anomisen perusteena voi olla, vaikka halu päästä samaan kouluun kuin kaverit.

3. On huomattava, että mikäli koulu lakkautetaan keväällä 2022, muodostuu säästöä ensimmäisenä vuonna (2022) vain puolen vuoden ajalta.

Ehdottomasti merkittävin tekijä käyttömenojen säästöjen kannalta on opetusryhmien määrän väheneminen (henkilöstön väheneminen) eli henkilöstökulujen väheneminen. Jonkin verran vaikutusta on myös vuokrakuluilla ja muilla tukipalvelukuluilla.

 

Mikäli Talsoila lakkautetaan 2022, niin joudutaanko luokkien oppilaat eri kouluihin?

Mikäli Talsoila lakkautetaan 2022, niin oppilaille osoitetaan koulupaikka asuinpaikan mukaan. Tällöin tosiaan Talsoilan olemassa olevat luokat ”hajoavat”. Huoltajille tarjotaan kuitenkin mahdollisuus keväällä 2022 hakea toissijaiseen kouluun. Hakemuksen perusteena voi olla vaikkapa kaverisuhteiden säilyminen. Tässä tilanteessa pyritään toteuttamaan kaikkien huoltajien/oppilaiden toiveet.

Esimerkki: Talsoilan vuoden 2022 aloittavista (35) kuudesluokkalaisista Monkylään ohjataan 25 oppilasta Vieremään 3 oppilasta ja Keskuskoululle 7 oppilasta. Monikylässä olisi syksyllä 2022 kolme 18 oppilaan kuudetta luokkaa. Vaikka kaikki kymmenen (Vieremään ja Keskurille ohjatut lapset) haluaisivat toissijaiseen kouluun Monikylään, niin siitä ei muodostuisi ongelmaa, vaan luokkiin mahtuu ja Monikylän luokkien koko olisi edelleen järkevä eli 21,21 ja 22. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että kaikki perheet haluaisivat lapsensa Monikylään. Sama on tilanne Forssan muissa kouluissa. Luokkiin mahtuu oppilaita, jos hakemuksia niihin tulee. Kokemuksen mukaan tulevina vuosina tilanne kuitenkin vakiintuu ja oppilaat menevät pääosin heille osoitettuun lähikouluun.

 

Lisääntyykö kiusaaminen isommassa yksikössä?

Kiusaamisen ja koulun koon välillä ei suoraa yhteyttä, kysymys on enemmänkin siitä, miten käytännön koulutyö on organisoitu ja järjestetty ja sitä, kuinka systemaattisesti kiusaamiseen puututaan. Monikylä on suunniteltu siten, että alakoulussa on kolme solua/kylää, jossa kussakin on kaksi luokka–astetta. Tämä tarkoittaa, että vuosiluokilla 1 ja 2 ja vuosiluokilla 3 ja 4 sekä 5 ja 6 on omat solut/kylät, joista jokaisesta on omat kulkuyhteydet ulos. Solussa/kylässä on oppilaita noin 50, mikäli Talsoila jatkaa ja vajaa 100 lasta, mikäli Talsoila lakkautetaan. Oppilaan lähityöyhteisö on siis oman solun/kylän oppilaat ja ne aikuiset, jotka heitä kasvattavat ja opettavat. Tämä on sopiva pienen koulun kokoinen lähityöyhteisö oppilaita ja kavereita sekä turvallisia aikuisia. Huomattavaa on, että myös piha–alueita on jaoteltu eri ikäkausien mukaan.

 

Voidaanko päiväkoti Axel Wahrenin esiopetus siirtää muualle ja saada siitä
säästöjä?

Esiopetuksen lisäksi valtaosa eskarilaisista tarvitsee täydentävää varhaiskasvatusta. Ko. täydentävän varhaiskasvatuksen järjestäminen koulun tiloissa ei ole optimaalinen vaihtoehto. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstömääristä säädetään asetuksella. Henkilöstömäärä on sidoksissa lasten määrään ja sitä seurataan jatkuvasti. Esiopetuksen sijoittamisella pois Kehräämöalueelta ei saavuteta henkilöstösäästöjä. Hajauttaminen saattaisi aiheuttaa jopa pientä lisäystä henkilöstömenoihin. Ainoa varma säästö olisi tilavuokra, joka noin 60 000 euroa vuodessa.

 

Vaikuttaako Talsoilan koulun lakkauttaminen alueen asuntojen hintaan?

Vaikea sanoa varmuudella. Talsoilan, Paavolan ym. lapset pääsevät syksyllä 2022 uuteen valmistuvaan Monikylään. Uusi koulu ja turvalliset ja nykyaikaiset oppimisympäristöt saattavat olla vetovoimatekijä.

Miksi kouluverkkoa ei muutettu samassa yhteydessä, kun päätettiin Monikylän
rakentamisesta?

Siihen on kaksi syytä.

1. Koulujen peruskorjauksiin ja Monikylän rakentamiseen liittyvää asiakokonaisuutta valmisteltiin kaikkiaan noin viisi vuotta. Monikylän hankesuunnitelma valmistui vuonna 2018. Tällöin oppilasennusteet lähtivät siitä, että lapsia syntyy vähintään 110 lasta vuodessa. Todellisuus on, että syntyviä lapsia on alle 100.

2. Kuntatalouden oletetaan kiristyvän merkittävästi vuoden 2021 jälkeen. Talouden näkökulmasta on perusteltua tehdä palveluverkkoon liittyvät muutokset etupainotteisesti. Lisäksi palvelutarpeet kasvavat mm. vanhuspalveluissa.

 

Onko lapset huomioitu kouluverkkoselvitystä tehtäessä?

Sivistys– ja tulevaisuusautakunta päätti kokouksessaan 26.1.2021, että mahdollisista kouluverkkomuutoksista tehdään laaja lapsivaikutusten arviointi (LAVA). Arviointoprosessin valmistelu aloitettiin välittömästi. Lautakunta ohjeistaa ja linjaa LAVA:n toteutusta helmikuun kokouksessaan. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla valmis ennen kuin sivistys– ja tulevaisuuslautakunta tekee kouluverkosta oman esityksensä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle hutikuussa 2021. Lapsivaikutusten arvioinnin tulokset.

Tähän loppuun vielä vaalikonevastaukseni vuodelta 2021:

Kauden ensimmäinen valtuuston kokous pidettiin 23.8 [pöytäkirja], jossa oli esillä nuorten vaikutusmahdollisuudet, tarkemmin ottaen Nuorisovaltuuston oikeudet lautakuntien kokouksiin, ja kokouksissa [asiakohta].

Käytin myös ensimmäisen puheenvuoroni koskien mielestäni suurinta ongelmaa koko keskustelussa: meitä ”setämiehiä” (sukupuolesta ja iästä riippumatta) jotka kuvittelemme tietävämme mitä nuoret haluavat, ja mistä he ovat kiinnostuneita. Tällöin päätimme yksimielisesti palauttaa aloitteen takaisin valmisteluun turvataksemme nuorisovaltuuston mahdollisuudet lautakunnissa hallintosääntöä – tuota kaupungin ”perustuslakia” – muuttaen.

Toisen puheenvuoron käytin toisessa valtuuston kokouksessa 20.9 [pöytäkirja], jossa yritin palauttaa mielestäni torson hallituksen esityksen jälleen takaisin valmisteluun, siihen kuitenkaan kannatusta saamatta [asiakohta].

Mielestäni Nuorisovaltuuston pitäisi saada hallintosäännössä turvattu oikeus osallistua lautakuntiin, kuten esimerkiksi Riihimäellä on tehty. Tämä ei kuitenkaan vaikuta olevan hallituksen tahtotila.