Luin seuraavan aloitteen maanantain 18.5.2026 valtuustossa:
Oikeus kysyä – valtuustoaloite kaupungin jäsenten oikeudesta osallistua kyselytuntiin
Forssan strategian arvoja ovat avoimuus ja rohkeus. Näitä arvoja vasten on helppo esittää tämä valtuustoaloite.
Kunnan jäsenillä on oikeus osallistua päätöksentekoon esimerkiksi kuntalaisaloitteen muodossa. Kunnan jäsenillä ei kuitenkaan ole oikeutta kysyä kunnanhallitukselta kysymyksiä, joita voisi esittää kyselytunnilla.
Kunnan jäsenten osallistumiseen kyselytunnille ei ole mitään laillista estettä, sillä kyselytunnista säädetään kunnan hallintosäännössä, ei laissa. Päin vastoin, kuntalain 22 §:n mukaan “Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.”
Kysymysten esittämisen mahdollistaminen kunnan jäsenille olisi siis kuntalain hengen mukaista, parantaisi demokratiaa tuomalla kunnan jäsenet lähemmäksi päätöksentekoa sekä toisi poliittiseen julkiseen keskusteluun hallituksen näkemyksen käsiteltävästä aiheesta.
Kunnan jäsenten osallisuutta vahvistava tekijä olisi myös velvoittaa hallitusta ja valtuustoa järjestämään kyselytunti vähintään kerran vuodessa, mieluiten ennustettavana ajankohtana, esimerkiksi valtuuston vuoden viimeisen kokouksen yhteydessä.
Osallisuutta vahvistava tekijä olisi myös myöntää tämä oikeus kaikille kunnan jäsenille kuntalaisaloitteen tapaan, ei ainoastaan asukkaille.
Aluksi nykyinen 21 päivän aikaraja kysymyksille saattaa olla tarpeen, mutta myöhemmin kokemusten karttuessa lyhyempi aikaraja olisi saavutettavuustekijä.
Vaikka tällainen kyselytunti on Suomessa vielä harvinainen, se ei ole täysin ennenkuulumaton: Kittilän kunnanvaltuusto teki päätöksen kuntalaisten kyselytunnista 18.11.2024/98, tosin ilman hallintosääntömuutosta. Näiden muutosten toteuttaminen hallintosäännön tasolla ei ainoastaan vahvistaisi valtuutettujen ja kunnan jäsenten oikeutta kyselytuntiin, vaan myös yhdistäisi nämä tahot saman katon alle.
Yllä mainitut parannukset osallistamiseen voitaisiin toteuttaa tekemällä hallintosääntöön seuraavat muutokset:
Muutetaan 16. luvun otsikko “Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus” muotoon “Aloite- ja kyselyoikeus”.
Muutetaan 136 §:n ensimmäinen sana “valtuutetulla” muotoon “kaupungin jäsenellä”, joita myös valtuutetut ovat.
Korvataan 136 §:n kolmannen momentin ensimmäinen virke seuraavasti: “Kysymys on toimitettava kirjallisena viimeistään 21 päivää ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto päätä lyhyemmästä ajasta.”
Lisätään 136 §:n loppuun neljäs momentti: “Kyselytunti on järjestettävä vähintään kerran vuodessa valtuuston viimeisen kokouksen yhteydessä.”
Me allekirjoittaneet siis esitämme, että hallintosääntöön kirjataan kaupungin jäsenille oikeus esittää kysymyksiä kyselytunnilla sekä velvollisuus järjestää kyselytunti vuosittain.
Xi Jinpingin johtama Kiina on ongelmallinen autoritaarinen valtio, jolla ei ole enää itsenäistä oikeusjärjestelmää, ja joka pyrkii tukahduttamaan toisinajattelun aseellisella väkivallalla. Kiina aseellistaa myös oikeusjärjestelmän sekä sosiaalisen median valvonnan vedoten “terrorismiin”. Kiinalaiset sosiaalisen median yritykset, kuten TikTokin omistava ByteDance, todennäköisesti vuotavat tietoja eurooppalaisista käyttäjistään Kiinan tiedusteluviranomaisille.
Donald Trumpin johtama Yhdysvallat on ongelmallinen autoritaarinen valtio, jolla ei ole enää itsenäistä oikeusjärjestelmää, ja joka pyrkii tukahduttamaan toisinajattelun aseellisella väkivallalla [NPR]. Yhdysvallat aseellistaa myös oikeusjärjestelmän sekä sosiaalisen median valvonnan vedoten “terrorismiin”. Yhdysvaltalaiset sosiaalisen median yritykset, kuten Facebookin ja Instagramin omistava Meta, todistetusti vuotavat tietoja eurooppalaisista käyttäjistään Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisille [Yle].
Kummankin valtion hallinto on arvaamaton. Sosiaalisen median osalta tilanne on muuttunut hyvin samanlaiseksi molempien valtioiden osalta: hallinnon ja yritysten asenne suhteessa eurooppalaisiin käyttäjiin ja koko Euroopan unioniin voi muuttua nopeastikin, vaikuttaen meihin kaikkiin.
Kiinassa valtion suora kontrolli yrityksiin on kovempaa ja läpinäkymättömämpää kuin Yhdysvalloissa, ja siksi olen toistaiseksi luottanut vain yhdysvaltalaisiin toimijoihin, kuten Metaan ja Googleen. Tilanne Yhdysvalloissa on kuitenkin nopeasti muuttumassa, ja siksi koenkin tarpeelliseksi laajentaa sosiaalisen median osallistumistani myös TikTokiin. Kerron seuraavaksi, miksi.
Metan ongelmat
Eurooppalaisia Metan palveluiden käyttäjiä palvelee irlantilainen Meta Platforms Ireland Limited, jonka omistaa yhdysvaltalainen Meta Platforms, Inc.
Yhdysvaltojen tiedustelupalveluiden valta yhdysvaltalaisiin yrityksiin on huomattavaa. Ensimmäisenä tämän ongelman nosti esille Edward Snowden vuodettuaan PRISM-valvontakoneiston julkisuuteen vuonna 2013. PRISM ei ole kadonnut minnekään, vaan jatkaa elämään yhdysvaltalaisen vakoilukoneiston ytimessä tarjoten Yhdysvaltojen tiedustelupalveluille pääsyn meidän kaikkien yhdysvaltalaisiin yrityksiin tallennettuihin tietoihin [Wikipedia].
Meta ei ole myöskään voinut luotettavasti eristää eurooppalaisia käyttäjiä Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisista. Tästä Meta on saanut 1,2 miljardin euron sakot EU:lta [Tietosuojavaltuutetun toimisto].
Metan verorahoilla (25,4 miljardia dollaria 2025), sekä heidän yhdysvaltalaisten työntekijöidensä verorahoilla rahoitetaan Yhdysvaltoja ja Yhdysvaltojen hankkeita, kuten Venezuelan vallankaappausta [Yle] ja Israelin harjoittamaa kansanmurhaa Gazassa [YK].
TikTokin ongelmat
Eurooppalaisia TikTok-käyttäjiä palvelee yhdessä irlantilainen TikTok Technology Limited sekä brittiläinen TikTok Information Technologies UK Limited. Näiden omistaja on Cayman-saarille rekisteröity holding-yhtiö Tiktok Ltd., jonka omistaa myöskin Cayman-saarille rekisteröity emoyhtiö Bytedance Ltd. [Britannian parlamentti].
Tässä ylätason rakenteessa Kiinan valtio ei ole lainkaan virallisesti mukana, vaan vasta ByteDancen omistamassa Douyinissa, Kiinan TikTokissa. TikTokin mukaan Kiina ei voi vaikuttaa Cayman-saarille rekisteröityyn ByteDanceen, eikä sen omistamaan TikTokiin. Rehellisyyden nimissä todettakoon, että tästä ei myöskään ole suoraa näyttöä [BBC].
Mutta tästä huolimatta Kiinan potentiaalinen kontrolli on arvelluttanut länsimaita, ja pysyy riskinä maan vahvojen “kansallisen turvallisuuden” lakien vuoksi.
TikTok on Project Clover -hankkeellaan pyrkinyt rakentamaan EU:hun datakeskuksia, jotka olisivat tietosuojan näkökannasta eristettyjä muusta maailmasta. Hanke on 12 miljardin euron arvoinen, ja Kouvolaan kohoava datakeskus on osa sitä [Yle News].
TikTokin käyttämisen hiilijalanjälki per tunti on kaksi kertaa suurempi kuin YouTuben, mutta on todennäköistä, että Kouvolaan syksyllä 2026 valmistuva datakeskus pienentää hiilijalanjälkeä osaltamme suomalaisen (lähes) puhtaan sähkön vuoksi. On myös huomattavaa, että TikTok kuluttaa vain kolmanneksen Netflixin jalanjäljestä [MDPI].
Vaikkakin TikTok caymansaarelaisena yrityksenä ei maksakaan veroja, iso osa työntekijöistä on Kiinasta, joiden verorahoilla rahoitetaan Kiinaa, ja Kiinan hankkeita, kuten Xinjiangin uiguurien keskitysleirejä [HS].
Onko muita vaihtoehtoja?
Teknisesti katsoen, sosiaalisen median alustan ei tarvitse olla yhdelle yritykselle keskitetty palvelu, vaikka laajasti käytetyt alustat sellaisia ovatkin. On olemassa hajautettuja protokollia, kuten Blueskyn käyttämä Authenticated Transfer Protocol ja Mastodoninkin käyttämä ActivityPub. Näitä sosiaalisia verkostoja ei hallitse kukaan yksittäinen taho, vaan kuka tahansa voi asentaa instanssin, joka voi toimia muiden instanssien kanssa, sähköpostin tavoin. Näistä toistaiseksi vain ActivityPub on päätynyt standardiksi asti [Wikipedia].
Suurin haaste näillä hajautetuilla järjestelmillä on hankala käyttäjäkokemus, ja vähäiset käyttäjämäärät.
Itse näistä kahdesta kannatan ActivityPubia, koska koen sen sopivan parhaiten nykyisen web-sisällön kumppaniksi, sillä se perustuu olemassaoleviin web-standardeihin, toisin kuin Authenticated Transfer Protocol.
Tämä blogini on ollut elokuusta 2024 asti oma ActivityPub-instanssinsa. Tätä blogia voit siis seurata Mastodonissa kuten mitä tahansa muutakin tiliä. Myöskin Metan Threads käyttää ActivityPubia, ja voi yhdistää muihin instansseihin, tosin tämä ominaisuus ei ole vielä käytössä EU:ssa.
Lopputulema
Selvittäessäni syvemmin tätä asiaa, törmäsin myös mielenkiintoiseen huomioon: toisin kuin yhdysvaltalaisten yritysten osalta, TikTokin osallisuudesta tiedustelutoimintaan ei ole suoraa näyttöä. TikTokin Project Clover myöskin vaikuttaa eristävän Euroopan Kiinasta tehokkaammin kuin Meta Euroopan Yhdysvalloista.
On totta, että TikTok on yrittänyt käyttäjädatansa avulla selvittää, kuka työntekijöistään on luovuttanut tietoja lehdistölle [CNN], mutta yhdysvaltalainen Uber on tehnyt samaa [Time].
Olen siis päättänyt laajentaa sosiaalisen median osallistumistani myös TikTokiin. Tällä tavoin sosiaalisen median tavoittavuuteni ei ole vain yhdysvaltalaisten yritysten varassa. ActivityPub-mahdollisuus tässä blogissani onkin ollut jo aktivoituna jonkin aikaa.
TikTokista löydyn tutulla nimellä villesundellfi [TikTok],jolla löydyn muiltakin alustoilta. Tätä blogia voit seurata ActivityPub-palveluissa klikkaamalla alla olevaa nappulaa:
Seuraa Mastodonissa / ActivityPubissa tunnisteella @ville
31 artikkelit
1 seuraaja
Seuraa Ville Sundell
Oma Profiilini
Liitä profiilini sosiaalisen suosikkisovelluksesi tai alustasi hakukenttään.
Sinun Profiilisi
Tai jos tiedät oman profiilisi, voimme aloittaa sillä tavalla! Miksi minun täytyy syöttää profiilini?
Tämä sivusto on osa avointa sosiaalista verkkoa, joka on toisiinsa yhteydessä olevien sosiaalisten alustojen (kuten Mastodon, Pixelfed, Friendica ja muut) verkosto. Toisin kuin keskitetyssä sosiaalisessa mediassa, tilisi sijaitsee valitsemallasi alustalla, ja voit olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa eri alustoilla.
Antamalla profiilisi tiedot voimme ohjata sinut tilillesi, jossa voit suorittaa tämän toiminnon.
Jubilee Line on palvellut seudulla jo puolisentoista vuotta, yhdistäen seudun asukkaat Humppilan rautatieasemalle, ja siitä eteenpäin Turkuun ja Tampereelle. Palvelu on vakiinnuttanut paikkansa seudulla: sillä tehdään kuukausittain noin 2 000 matkaa.
Jubilee-kokeilu päättyy marraskuussa, ja sitä rahoittaa tällä hetkellä vain Humppila ja Jokioinen.
Saimme lukea Forssan Lehdestä 16.1., että liikennöintiä olisi tarkoitus jatkaa syksyyn 2027, jolloin aloittaisi laajempi seudullinen julkinen liikenne. Humppila ja Jokioinen eivät ole halukkaita jatkamaan rahoittamista kaksin, ja Forssa ei näillä näkymin ole liittymässä mukaan kustannusten jakamiseen. Jubilee Linen liikennöinti saattaa päättyä siis marraskuussa.
Vaikkakin kokonaisvaltaisempi seudullinen yhteistyö onkin kannatettavaa, Jubilee Linen toiminta tulisi varmistaa siihen asti, kunnes seudullinen laajempi yhteistyö alkaa.
Me allekirjoittaneet siis esitämme, että Forssa liittyy Jubilee Line -syöttöliikenteen järjestämiseen marraskuusta 2026 alkaen, ja osoittaa siihen tarvittavat määrärahat.
Aloitteen kirjoittajana julkaisen aloitteen tekstin tekijänoikeusvapaana CC0:n alla. Muu blogitekstini on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.
Forssan Lehti julkaisi 3.1.2026 yleisönosastokirjoitukseni jossa osallistuin keskusteluun Gazassa tällä hetkellä tapahtuvassa kansanmurhasta [Forssan Lehti]. Tässä lehteen lähettämäni teksti:
Ihmisten vainoaminen on väärin. Ihmisten vainoaminen uskontonsa perusteella on väärin. Juutalaisten vainoaminen on väärin. Antisemitismi on väärin. Bondi Beachin joukkoampuminen oli väärin. Näistä asioista olen Pekka Murtolahden (FL 22.12.) kanssa samaa mieltä.
Mutta valtioita pitää voida kritisoida. Valtiolla on sekä aseellista että lainsäädännöllistä valtaa. Kun valtio tätä valtaansa käyttää, sen hallintoa pitää voida kritisoida näistä toimista. Olisi erikoinen tilanne, jos valtiolla olisi jonkinlainen immuniteetti kritiikille vain sillä perusteella, mikä on valtion kansallinen identiteetti tai sen edustama uskonto.
Juutalaiset eivät suorita kansanmurhaa Gazassa, vaan Benjamin Netanjahun hallinto. Tämä ei ole vain oma käsitykseni, vaan tämän käsityksen jakaa Murtolahden mainitseman Amnesty Internationalin lisäksi mm. Human Rights Watch sekä YK (Yle 5.7.).
Jopa Israelin entinen pääministeri Ehud Olmert syyttää Netanjahun hallintoa sotarikoksista (Haaretz 27.5.). Tätä mieltä on myös Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC), joka aivan oikein antoi pidätysmääräyksen sekä Netanjahusta että Hamasin johtajasta Mohammed Deifistä epäiltynä useista sotarikoksista, joista jotkin näyttävät täyttävän kansanmurhan tunnusmerkit (ICC 24.11.2024).
Aikaisempia ICC:n antamia pidätysmääräyksiä ovat saaneet mm. Muammar Gaddafi ja Vladimir Putin. Tähän klubiin pääsee vain harva.
Netanjahun hallinto käyttää häikäilemättömästi hyväksi sitä, että heidän tukijansa ovat Murtolahden tavoin valmiita tuomitsemaan kaiken hallintoon kohdistuvan kritiikin juutalaisvastaisuutena. Netanjahu itse syytti ICC:tä antisemitismistä pidätysmääräysten antamisen jälkeen (HS.fi 21.11.2024), ja hallinnon ulkoministeri syytti siirtokuntien laajentamisen tuominnutta 14 maata juutalaisten syrjimisestä (Yle 25.12.).
Murtolahden mainitsema boikotointi oli hyväksytty tapa kohdella Putinin hallintoa hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Näin pitäisi olla myös kansanmurhaa harjoittavan Netanjahun hallinnon kanssa. Tähän kategoriaan kuuluisi kaupankäynnin lopettamisen lisäksi myös esimerkiksi ulossulkeminen Euroviisuista. Kuten Putininkin hallinnon kohdalla.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun keskustelemme tästä aiheesta Murtolahden kanssa: kävimme tämän saman keskustelun kevään valtuustossa 12.5. keskusteltaessa rasismista. Ikävää, että aiheeseen piti vielä palata.
Ville Sundell Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)
(Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.)
Forssan Lehti julkaisi 4.9.2025 vastineeni nimimerkin ”Ex nihilo nihil fit” kirjoitukseen kunnallisverotuksesta ja neljän päivän työviikoista [Forssan Lehti]:
Nimimerkki “Ex nihilo nihil fit” (lat. “mitään ei synny tyhjästä”) vastaa kirjoitukseeni kunnallisveroista nostamalla esille työpaikkojen tärkeyden (FL 28.8.). Työpaikat, ja nimenomaisesti työntekijän asuinkunta, ovat tärkeitä tekijöitä, sillä sieltä suurin osa kuntaveroista kumpuaa. Kuitenkin, tietääkseni työllisyyden yhteyttä kunnallisveroprosenttiin ei ole voitu osoittaa.
Minua kiinnostaisi tietää, mihin lähteisiin kirjoittajan kanta matalan kunnallisveroprosentin ja korkean työllisyyden yhteydestä perustuu?
Aikaisemmassa kirjoituksessani viittaama pro gradu -työ “Kunnallisveroasteiden muutosten vaikutukset työn tarjontaan ja muuttopäätöksiin” päätyy seuraavaan johtopäätökseen: “kunnallisveroasteiden muutoksilla ei havaita olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työn tarjontaan” (Ville Lehtimäki, 2023). Tätä johtopäätöstä tukee myös aikaisemmin julkaistu “The Elasticity of Taxable Income: Evidence from Changes in Municipal Income Tax Rates in Finland” (Tuomas Matikka, 2015).
Kirjoittaja ottaa esille myös neljän päivän työviikon. Kirjoittajaa ei varmasti yllätä se, että allekirjoittanut kannatti 30-tuntisen työviikon ajamista vihreiden puoluekokouksessa tänä kesänä. Vaikka tutkimustieto aiheesta onkin vasta täydentymässä, selkeää on, että työviikon lyhentäminen, jopa ansiotasoon puuttumatta, tuo hyötyjä (HS.fi 22.7.). On myös merkittävää, että useat lyhennettyä työviikkoa kokeilleet yritykset ovat jääneet lyhennettyyn työviikkoon. Näin tapahtui mm. Islannin lyhennetyn työviikon kokeilussa, jossa työviikkoa lyhennettiin ansiotasoon puuttumatta (Haraldsson & Kellam, 2021).
Viisipäiväisen työviikon kannattajilla vaikuttaa olevan fakkiutuminen ajatukseen, että kahdeksassa tunnissa voi tehdä enemmän tuottavaa työtä kuin kuudessa. Puhelimia tehtaalla ehkä, mutta nykyinen työelämä on paljon monimuotoisempaa, ja ajatustyöhön keskittyneempää. Itse pidän todennäköisenä, että työaika katoaa lopulta kokonaisuudessaan, työkentän monimuotoistuttua tarpeeksi, jotta tuntien seuraaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kahdeksan tunnin työpäivä viisi päivää viikossa on jäänne tehdastyön aikakaudelta, josta on hankkiuduttava eroon.
Ville Sundell Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Forssan Lehti julkaisi 26.8.2025 yleisönosastokirjoitukseni kunnallisverotuksesta [Forssan Lehti]:
Varmoja syksyn merkkejä ovat pudonneet lehdet, ja keskustelu kunnallisverosta. Tänäkin vuonna kuulemme varmasti tutun virren siitä, kuinka Forssalla pitää olla seudun pienin kunnallisveroprosentti, perustuen uskomukseen siitä, että ihmiset valitsevat asuinpaikkansa matalimman kunnallisveroprosentin mukaan. Forssan veroprosentti tälle vuodelle on 8,5 %, siinä missä ympäröivien kuntien prosentit ovat 8,6–10,3 %. Mainittakoon, että Manner-Suomen korkein veroprosentti on 10,9 %.
Ministeri Grahn-Laasonen on vienyt asian vielä pidemmälle ehdottamalla, että Forssan pitäisi kilpailla suurkaupunkien veroprosenttien kanssa (Valtuusto 12.8.2024). Vastasin samoin kuin vuotta aikaisemmin, jolloin arvioin verorahoilla kustannettujen palveluiden olevan suurempi houkutustekijä (FL 16.11.2023).
Uskomukselle, että kunnallisveroprosentti olisi houkutustekijä, ei ole tieteellistä pohjaa. Itse asiassa FCG:n johtavan konsultin Jussi Sallisen mukaan palvelut – eritoten ilmainen päivähoito – ovat merkittävämpiä houkutustekijöitä (Yle 21.11.).
Myös Verotutkimuksen huippuyksikön selvitys vuodelta 2024 toteaa, että kunnallisveroasteiden muutoksilla ei näytä olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia kuntien tulo- ja lähtömuuttajien määriin (Salla Kalin ym., 2024). Tämä on yhdenmukaista aikaisemman tutkimustiedon kanssa (Ville Lehtimäki, 2023). Vaikutusta saattaa olla suurtuloisimman promillen käyttäytymisellä, mutta Suomessa näiden veronmaksajien absoluuttinen määrä on niin pieni, vain noin 5 000 henkilöä, ettei varmoja johtopäätöksiä voida tehdä (Tilastokeskus 19.3.2015).
Rehellisyyden vuoksi mainittakoon, että Yhdysvalloissa on ilmennyt samansuuntaisia vaikutuksia, kun tarkastellaan suurtuloisinta promillea koskevia suuria veronkorotuksia (Young & Varner, 2011). Lukumäärällisesti, sekä taloudellisesti, nämä vaikutukset ovat tietenkin Forssan kohdalla olemattomia, sillä joukon pienen koon lisäksi tämä promille maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 %, joka viittaa pääomatuloihin, joista ei makseta lainkaan kunnallisveroa (STTK 4.9.2019).
Myöskään empiirisesti tämä uskomus ei näytä pitävän paikkansa: Forssa on korottanut kunnallisveroa kahtena peräkkäisenä vuotena, mutta väkiluku on hieman kasvanut molempina vuosina. Tämän uskomuksenhan mukaan ihmiset olisivat muuttaneet Tampereelle (7,6 %) tai Kauniaisiin (4,7 %).
En ole mielivaltaisen veronkorottamisen kannalla, mutta mielestäni meidän ei pitäisi kahlita budjettiamme, ja siihen sisältyviä palveluita, epätieteellisiin uskomuksiin. Veroilla kunta voi järjestää näitä yllä mainittuja palveluita, jotka ovat se oikea houkutustekijä.
Ville Sundell Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)
(Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni ja mielipidekirjoitukseni. Artikkelikuva Ville Lehtimäki, 2023.)
Äänestäjien luvalla sain kesäkuussa aloittaa toisen kauteni Forssan kaupunginvaltuustossa, kiitos siitä 💚
Kesäkuun kokouksessa myös sovittiin muiden toimielinten paikkajaossa, ja sain jatkaa tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, josta olen otettu! Jatkan myös maakuntavaltuuston varajäsenenä.
Vihreiden paikallinen 5,1 %:n kannatus voi kuulostaa pieneltä, mutta se on suurin sitten vuoden 2000 kuntavaalien 🎉
Hyvinvointialueella 64 ääntä ei riittänyt aluevaltuustoon, mutta ensi kerralla uudestaan!
Kiinnostuneille vaalirahoitusilmoitus tiliotteineen löytyy tukiryhmäni sivuilta.
Kuvassa vaalivalvojaisissa olleen taiteilija Outi Rämön tilanteesta maalaama maalaus 🖼️
Luin maanantain 12.05.2025 valtuustossa seuraavan aloitteen malminetsintäluvan vaatimisesta malminetsintään kaupungin mailla [pöytäkirja, Forssan Lehti]:
Varausilmoituksen ja kaivosluvan väliin sijoittuu malminetsintälupa (ent. ”valtaus”). Varauksia Forssassa jo on, ja jotkin näistä varauksista ovat johtamassa malminetsintälupiin.
Malminetsintälupa oikeuttaa malminetsintään toisten mailla, mutta monet kaivostoimijat ovat kiinnostuneita minimoimaan riskejään luonnon kustannuksella sopimalla maanomistajien kanssa vähäistä haittaa suuremmasta malminetsinnästä ennen malminetsintäluvan saamista.
Esimerkiksi Metsähallitus ei lähtökohtaisesti anna omistamillaan mailla maanomistajan lupaa tällaisiin malminetsintätoimiin, kuten koekairauksiin, ilman malminetsintälupaa.
Forssan tulisi seurata tätä esimerkkiä, sillä malminetsintälupa-prosessi on olemassa syystä: prosessi karsii pois turhat ja haitalliset hankkeet, jättäen jäljelle vain varteenotettavimmat ja vastuullisimmat. Näin luontoa ei vaarannettaisi hankkeissa, joihin ei olisi painavia perusteita.
Tämä tukisi Forssan strategiaa erityisesti ekologisen järkivihreyden osalta.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Forssan kaupunki ei omistamiensa kiinteistöjen osalta anna suostumustaan kaivoslain (621/2011) 9 §:n mukaisesti malminetsintään ilman malminetsintälupaa.
Aloitteen allekirjoitti kymmenen valtuutettua ja varavaltuutettua.
Aloitteen kirjoittajana julkaisen aloitteen tekstin tekijänoikeusvapaana CC0:n alla. Muu blogitekstini on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.
Kotiseutulainen julkaisi 2.4.2025 vaalimielipidekirjoitukseni pääteemastani osallistamisesta. Lehteen lähettämäni kirjoitus alla:
Kuten moni muukin ehdokas, olen vastannut yhteensä 306 vaalikonekysymykseen, joista yksikään ei käsitellyt pääteemaani osallistamisen lisäämistä. Kerronpa siis tässä täysin yllättäen ja pyytämättä mitä on osallistaminen, ja miksi sitä haluan lisätä sekä kunta- että aluetasolla.
Osallistamista on ottaa asukkaat päätöksentekoon mukaan myös valtuustokauden aikana. Osallistamisen keinoja on jo olemassa, ja näitä ovat mm. osallistava budjetointi, kuntalaisaloitteet ja kansanäänestykset. Osallistamiseen kuuluu myös avoin yhteydenpito asukkaille hallinnon toimista.
Mutta Forssassa osallistava budjetointi on vain vähän yli euron per asukas, kuntalaisaloiteprosessi ei ole yhtä vahva kuin valtuustoaloiteprosessi, ja pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset ovat internetissä luettavissa vain rajoitetun ajan.
Näitä olemassa olevia keinoja on siis kehitettävä, ja uusia on keksittävä. Näitä uusia keinoja edustaa mm. aloitteeni kuntalaisten oikeudesta allekirjoittaa valtuustoaloitteita, jonka tarkoitus oli antaa kuntalaisille mahdollisuus kannattaa niitä valtuustoaloitteita, jotka kokevat tärkeäksi. Tämä aloite kaatui valtuustossa, mutta käyty keskustelu sytytti kipinän taistella osallistamisen puolesta laajemminkin.
Uskon näet, että klassinen edustuksellinen demokratia on auttamattomasti vanhanaikainen, ja päätösten tekeminen kuuluisi viedä lähemmäksi ihmistä, vaikkakin edustuksellisen demokratian ohjaamana.
Tällä tavoin voimme yhdistää kuntalaisten toiveet omista asioistaan vastuulliseen taloudenpitoon, jota vaaleilla valitut luottamushenkilöt edustavat.
Ville Sundell Forssan kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)
Forssan Lehti julkaisi 25.3.2025 vastaukseni perussuomalaisten valtuutetun Tero Ahtolan vastaukseen Finest Future -kirjoituksestani [Forssan Lehti]. Aikaisemman kirjoitukseni löydät täältä.
Lehteen lähettämäni teksti alla (lähdelinkkeineen):
Kollega Ahtola (ps.) tiivistää kirjoituksessaan (FL 21.3.) monta asiaa, mutta muutamassa kohdassa koen olevan täydennettävää.
1. Kirjoitukseni kumpusi epätarkkuuksista joita on nostettu keskusteluun valtuustossa, somessa, tällä palstalla, sekä Ahtolan mainitsemassa aloitteessa, ei tarpeesta ottaa FF-yhteistyö keskusteluun. Tarve on tullut yksin perussuomalaisilta. Kirjoitustemme jälkeen sivistyslautakunta julkaisi esityslistan seuraavasta kokouksestaan (25.3.), jossa viranhaltijavalmistelu pitää tarkoituksenmukaisena FF-yhteistyön jatkamista, pitkälti samoin perustein kuin kirjoituksessanikin. Esityslistan liitteenä on myös nuorisovaltuuston kannanotto yhteistyön puolesta.
2. Puhuin valtionosuuksista nettohyötynä: kyseessä on erikoinen härveli, jossa kunta ensin maksaa valtiolle, vain saadakseen valtionosuuksia takaisin. Vuonna ‘24 Forssa sai FF-opiskelijoista n. 80 000 euroa enemmän kuin maksoi, ja vuoden ‘25 ennuste on n. 140 000 euroa. Valtionosuuslakimuutosta valmistelevan työryhmän toimikausi jatkuu ensi vuoden tammikuuhun, joten emme tämän perusteella voi tehdä taloudellisia päätöksiä. Nämä laskelmat löytyvät sivistyslautakunnan esityslistalta.
3. Olen valmis kirjoittamaan Ahtolan kanssa vetoomuksen Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän valtuustolle, jossa FF-yhteistyö pitäisi laajentaa myös ammattikoulutukseen. Idea oli hyvin perusteltu, ja kannatettava.
4. FF-yhteistyö on ensisijaisesti Yhteislyseon johtokunnan asia, sillä lukiomme on seutukunnallinen hanke, mutta FF-yhteistyön on kyllä kaupunginvaltuusto talousarviossaan siunannut.
5. S2-opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään ilman FF-yhteistyötäkin: kyseessä on laajempi muuttoliike, joka on seudullemme tarpeen, ja johon on asianmukaisesti varauduttava. FF-yhteistyön lopettaminen ei tähän auttaisi, sillä FF-opiskelijoiden kielitaito ei vaadi samanlaista varautumista kuin muiden S2-opiskelijoiden kielitaito.
6. Opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt opiskelijan taustasta riippumatta. Siksi kannatinkin Sirkka-Liisa Ilvosen (vas.) kaukonäköistä esitystä yhdessä Saara Jokisen (sd.) kanssa, vieden esityksen äänestykseen. Siinä missä moni vastusti resurssiopettajalisäystä siitä syystä, että esitys tuli talousarviovalmistelun ulkopuolelta, perussuomalaiset vastustivat lisäystä nimenomaan vedoten FF-opiskelijoiden kielitaitoon, johon resurssiopettaja ei lainkaan liity.
FF-yhteistyöstä on siis tehty vaarallinen härkänen, joka on jo nyt vaikuttanut keskusteluun toiminnoista joihin se ei lainkaan liity, ja sitä kautta uhkaa muitakin kuin vain FF-opiskelijoita.
Ville Sundell
kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)
