Kategoria: Blog

Your blog category

  • Valtuustoaloite malminetsintäluvan vaatimisesta malminetsintään kaupungin mailla

    Luin maanantain 12.05.2025 valtuustossa seuraavan aloitteen malminetsintäluvan vaatimisesta malminetsintään kaupungin mailla [pöytäkirja, Forssan Lehti]:

    Varausilmoituksen ja kaivosluvan väliin sijoittuu malminetsintälupa (ent. ”valtaus”). Varauksia Forssassa jo on, ja jotkin näistä varauksista ovat johtamassa malminetsintälupiin.

    Malminetsintälupa oikeuttaa malminetsintään toisten mailla, mutta monet kaivostoimijat ovat kiinnostuneita minimoimaan riskejään luonnon kustannuksella sopimalla maanomistajien kanssa vähäistä haittaa suuremmasta malminetsinnästä ennen malminetsintäluvan saamista.

    Esimerkiksi Metsähallitus ei lähtökohtaisesti anna omistamillaan mailla maanomistajan lupaa tällaisiin malminetsintätoimiin, kuten koekairauksiin, ilman malminetsintälupaa.

    Forssan tulisi seurata tätä esimerkkiä, sillä malminetsintälupa-prosessi on olemassa syystä: prosessi karsii pois turhat ja haitalliset hankkeet, jättäen jäljelle vain varteenotettavimmat ja vastuullisimmat. Näin luontoa ei vaarannettaisi hankkeissa, joihin ei olisi painavia perusteita.

    Tämä tukisi Forssan strategiaa erityisesti ekologisen järkivihreyden osalta.

    Me allekirjoittaneet esitämme, että Forssan kaupunki ei omistamiensa kiinteistöjen osalta anna suostumustaan kaivoslain (621/2011) 9 §:n mukaisesti malminetsintään ilman malminetsintälupaa.

    Aloitteen allekirjoitti kymmenen valtuutettua ja varavaltuutettua.

    Aloitteen kirjoittajana julkaisen aloitteen tekstin tekijänoikeusvapaana CC0:n alla. Muu blogitekstini on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.

  • Aloite rasisminvastaisesta koulutuksesta luottamushenkilöille

    Luin seuraavan aloitteen maanantain 9.12.2024 valtuustossa [Forssan Lehti]:

    EU:n perusoikeusviraston raportissa “Tummaihoisena EU:ssa” (2023) Suomi on läntisen Euroopan unionin rasistisin valtio. Suomessa tämän ja muiden vastaavien tulosten pohjalta yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi tänä vuonna, että “tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi”.

     

    Yhdenvertaisuuslaki kattaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä työnantajat, mutta jättää soveltamisen ulkopuolelle luottamushenkilöt. Tähän on kuntatasolla hiljattain herätty, ja muun muassa Riihimäellä on tehty aloite, jossa todetaan, että “luottamushenkilöiden ja valtuutettujen rooli esimerkkinä kaupunkilaisille on merkittävä, ja rasisminvastainen koulutus auttaisi kaikkia luottamushenkilöitä […] tunnistamaan rasismin ja puuttumaan rasismiin tehokkaammin.”

     

    Luottamushenkilöt eivät kuitenkaan toimi pelkkinä esimerkkeinä, vaan tekevät konkreettisia päätöksiä, jotka koskettavat kuntalaisia. Tällaisissa päätöksissä rasismilla ei ole sijaa.

     

    Esimerkiksi Vantaa on järjestänytkin koulutusta luottamushenkilöilleen, uusimpana linjauksena järjestää koulutus jokaisen valtuustokauden alussa.

     

    Siksi me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki päättää järjestää luottamushenkilöilleen rasisminvastaisen koulutuksen vähintään kerran valtuustokaudessa.

     

    Mahdollinen toteutusesimerkki: jokaisen valtuustokauden alussa järjestetään kahtena eri ajankohtana julkinen koulutus, jotta sekä sisältö että osallistujalista voidaan tuoda julkiseen keskusteluun.

    Aloitteen allekirjoitti yhdeksän muuta valtuutettua [pöytäkirja]. Luottamushenkilöitä ei voi, eikä pidäkään, pakottaa koulutuksiin, sillä heillä on oltava täysi vapaus harjoittaa luottamustoimeaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Mutta rakentavaa julkista painetta tärkeän asian puolesta saadaan toivottavasti rakennettua sillä, että koulutus ja siihen osallistuminen (tai osallistumatta jättäminen) tuodaan julkiseen keskusteluun.

    Aloitteen kirjoittajana julkaisen aloitteen tekstin tekijänoikeusvapaana CC0:n alla. Muu blogitekstini on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.

  • Neulanvaihdosta (ja hieman käyttöhuoneista)

    Forssan Lehti julkaisi 28.10.2024 vastaukseni kansanedustaja Mira Niemisen huoliin huumeiden käyttöhuoneista [Forssan Lehti]. Lehteen lähettämäni teksti alla:

    Kansanedustaja Mira Nieminen on huolissaan huumeiden käyttöhuoneista (FL 21.10.). Olen tarpeeksi vanha muistamaan kiihkeän yhteiskuntakeskustelun neulanvaihto-ohjelmista… silloin kun niistä vielä keskusteltiin. Neulanvaihtopisteet ovat olleet kiinteä osa terveydenhuollon palveluvalikoimaa jo parin vuosikymmenen ajan.

     

    Onneksi kiinnostuneille internetistä löytyy keskusteluja kyseisestä aikakaudesta. Esimerkiksi Suomi24:n keskusteluketju “Narkkareille ilmaiset ruiskut” (2005) kannattaa lukea. Tarkkaavainen lukija voi huomata selkeitä yhteneväisyyksiä nyt käytävään keskusteluun käyttöhuoneista.

     

    Molemmissa tapauksissa konseptia on käytetty maailmalla onnistuneesti jo pitkään, molempiin liittyy paljon tieteellistä tutkimusta, ja molemmat vaikuttavat asiaan perehtymättömälle siltä, että nyt hyysätään rikollisia ja rikollisuutta. Mutta päihdepolitiikassakin pitäisi luottaa tieteeseen.

     

    Kuten neulanvaihdon osalta, myös käyttöhuoneiden tieteellinen näyttö on vahvaa. Jo vuonna 2004 EU:n huumevirasto julkaisi tutkimuksen “European report on drug consumption rooms”, jossa todettiin terveyshyötyjen olevan ilmeiset: akuutit yliannostuskuolemat vähenivät, ja käyttäjille tarjottiin matalan kynnyksen pääsy terveyspalveluihin, josta oli pitkän aikavälin terveyshyötyjä. Tällä vuosikymmenellä julkaistut koontitutkimukset pitkän aikavälin hyödyistä tukevat tätä johtopäätöstä, eikä Niemisen pelkäämiä merkittäviä haittavaikutuksia ole yleisesti todettu (Vincent Tran ym. 2021).

     

    Nieminen on selvästi lukenut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen käyttöhuoneista, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäseneltä sopii olettaakin, mutta jättää kertomatta olennaisia seikkoja. On totta, että todennäköisesti Suomessa ei nähtäisi samankaltaista yliannostuskuolemien laskua kuin muualla, sillä Suomessa käyttökulttuuri suosii pitkävaikutteisia syötyjä lääkkeitä (vaikka THL ottaakin esille etupainotteisen reagoimisen käyttökulttuurin muutoksiin). Mutta akuuttien komplikaatioiden lisäksi käyttöhuoneet on tarkoitettu niihin huumeisiin, joihin liittyy käyttövälineitä ja/tai hygieniariskejä. Näihin kuuluu Niemisen mainitsema buprenorfiini (“Subutex”), joka on ylivoimaisesti Suomen piikitetyin huume (Ruiskuhuumejäämätutkimus 2023).

     

    Toisin kuin Nieminen, THL uskoo, että “käyttöhuoneilla voisi Suomessa olla merkittävä vaikutus huumausaineiden pitkäaikaiskäytöstä johtuvien sairauksien ja kuolleisuuden vähentämisessä”, kuten muuallakin maailmassa. Siksi THL on avoin käyttöhuoneiden kokeilemiselle osana terveydenhuollon keinovalikoimaa, kuten tieteelliseen tutkimustietoon perustuvan organisaation pitäisikin olla.

     

    Ville Sundell

    forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.), kunta- ja aluevaaliehdokas

  • Maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

    Forssan Lehti julkaisi mielipidekirjoitukseni [Forssan Lehti], jossa vastaan valtuustokollegalleni Otto Erikssonille hänen kirjoitukseensa ”Maahanmuutto ratkaisee talousongelmamme – tai ei sitten taidakaan” [Forssan Lehti]. Lähettämäni mielipidekirjoitus alla lähdelinkkeineen:

    Valtuustokollegani Eriksson viittaa mielipidekirjoituksessaan maahanmuuton talousvaikutuksista (FL 23.9.) kirjaan “Borderless Welfare State” (2023). Kirjan on rahoittanut äärioikeistolaisen FvD-puolueen ajatuspaja Renaissance Instituut. 274-sivuisessa kirjassa käydään läpi useita syitä sille, miksi “ei-länsimaalaisista” yhteiskunnista tuleva maahanmuutto on usein taloudellisesti nettohaitallista, kuten koulutus- ja kulttuurierot.

     

    Kuitenkin sosiaaliset syyt kuten rasismi ovat lähes täysin unohdettuja: tätä käsitellään lyhyesti sivulla 219, mutta tämä unohdetaan loppukirjan ajaksi, eikä tätä mainita lainkaan tiivistelmäartikkelissa (ResearchGate). Tämä on tärkeää etenkin toisen polven maahanmuuttajia tarkastellessa, ja otetaan kyllä huomioon esimerkiksi IMF:n työpaperissa (WP/24/211), joka viittaa sekä kyseiseen kirjaan että täysin vastakkaiseen lopputulokseen päätyneeseen tutkimukseen (Carlo Fiorio, 2023).

     

    Talousjärjestelmämme perustuu siihen, että yhteiskunnassa on enemmän nuoria kuin vanhoja. Tästä syystä nyt nähtävä lapsikato on suuri taloudellinen haaste, johon tällä hetkellä ainoa ratkaisu on hankkia ihmisiä rajojen ulkopuolelta. Ajan kuluessa on tosin todennäköistä, että lapsikato saavuttaa kaikki yhteiskunnat, joten pitkällä aikavälillä meidän on keksittävä “jotain muuta” kuin nykyinen pyramidirakenne.

     

    On tosin selvää, että yhteiskunta hyötyy todennäköisesti enemmän rahallisesti australialaisesta tietotekniikkainsinööristä kuin nigeriläisestä perheenäidistä (Education Index 2022), mutta tämä ei ole mikään uusi havainto: vuonna 2018 Donald Trump ilmoitti haluavansa maahanmuuttajia vain Norjasta. 

     

    Me emme kuitenkaan voi lapsikatoamme paikata norjalaisilla insinööreillä, sillä a) heitä on aika vähän, ja b) kaikki muutkin haluavat heidät. Ja jos he eivät ole Norjasta, c) he haluavat Norjaan.

     

    Me voimme paikata lapsikadon integroimalla ihmiset paremmin yhteiskuntaan, kuten maahanmuuttajat ja yhteiskunnasta syrjäytyneet. Tähän tarvitsemme sekä sosiaaliturvaa, koulutusta että rasismin kitkemistä. Eli niitä asioita, joihin viitataan Erikssonin viittaamassa kirjassakin, tosin lyhyesti. Vaikka tämä aluksi rasittaakin julkista taloutta, se on kestettävä, sillä mitään muuta ratkaisua ei lähitulevaisuudessa ole tarjolla.

     

    Näistä syistä viranhaltijat siis puhuvat meille maahanmuutosta ratkaisuna ikääntyvään väestöön ja lapsikatoon, sillä sitä se on.

     

    Ville Sundell

    Forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Creative Commons License
Except where otherwise noted, the content on this site is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.