Kategoria: Kannanotot

Kannanotot täällä internetissä, tai kopioina esim. mielipidekirjoituksista.

  • Matala kunnallisveroprosentti ei lisää työtä

    Forssan Lehti julkaisi 4.9.2025 vastineeni nimimerkin ”Ex nihilo nihil fit” kirjoitukseen kunnallisverotuksesta ja neljän päivän työviikoista [Forssan Lehti]:

    Nimimerkki “Ex nihilo nihil fit” (lat. “mitään ei synny tyhjästä”) vastaa kirjoitukseeni kunnallisveroista nostamalla esille työpaikkojen tärkeyden (FL 28.8.). Työpaikat, ja nimenomaisesti työntekijän asuinkunta, ovat tärkeitä tekijöitä, sillä sieltä suurin osa kuntaveroista kumpuaa. Kuitenkin, tietääkseni työllisyyden yhteyttä kunnallisveroprosenttiin ei ole voitu osoittaa.

    Minua kiinnostaisi tietää, mihin lähteisiin kirjoittajan kanta matalan kunnallisveroprosentin ja korkean työllisyyden yhteydestä perustuu?

    Aikaisemmassa kirjoituksessani viittaama pro gradu -työ “Kunnallisveroasteiden muutosten vaikutukset työn tarjontaan ja muuttopäätöksiin” päätyy seuraavaan johtopäätökseen: “kunnallisveroasteiden muutoksilla ei havaita olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työn tarjontaan” (Ville Lehtimäki, 2023). Tätä johtopäätöstä tukee myös aikaisemmin julkaistu “The Elasticity of Taxable Income: Evidence from Changes in Municipal Income Tax Rates in Finland” (Tuomas Matikka, 2015).

    Kirjoittaja ottaa esille myös neljän päivän työviikon. Kirjoittajaa ei varmasti yllätä se, että allekirjoittanut kannatti 30-tuntisen työviikon ajamista vihreiden puoluekokouksessa tänä kesänä. Vaikka tutkimustieto aiheesta onkin vasta täydentymässä, selkeää on, että työviikon lyhentäminen, jopa ansiotasoon puuttumatta, tuo hyötyjä (HS.fi 22.7.). On myös merkittävää, että useat lyhennettyä työviikkoa kokeilleet yritykset ovat jääneet lyhennettyyn työviikkoon. Näin tapahtui mm. Islannin lyhennetyn työviikon kokeilussa, jossa työviikkoa lyhennettiin ansiotasoon puuttumatta (Haraldsson & Kellam, 2021).

    Viisipäiväisen työviikon kannattajilla vaikuttaa olevan fakkiutuminen ajatukseen, että kahdeksassa tunnissa voi tehdä enemmän tuottavaa työtä kuin kuudessa. Puhelimia tehtaalla ehkä, mutta nykyinen työelämä on paljon monimuotoisempaa, ja ajatustyöhön keskittyneempää. Itse pidän todennäköisenä, että työaika katoaa lopulta kokonaisuudessaan, työkentän monimuotoistuttua tarpeeksi, jotta tuntien seuraaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kahdeksan tunnin työpäivä viisi päivää viikossa on jäänne tehdastyön aikakaudelta, josta on hankkiuduttava eroon.

    Ville Sundell
    Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)

    (Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni ja mielipidekirjoitukseni.)

  • Matala veroprosentti ei ole toimiva houkutin

    Matala veroprosentti ei ole toimiva houkutin

    Forssan Lehti julkaisi 26.8.2025 yleisönosastokirjoitukseni kunnallisverotuksesta [Forssan Lehti]:

    Varmoja syksyn merkkejä ovat pudonneet lehdet, ja keskustelu kunnallisverosta. Tänäkin vuonna kuulemme varmasti tutun virren siitä, kuinka Forssalla pitää olla seudun pienin kunnallisveroprosentti, perustuen uskomukseen siitä, että ihmiset valitsevat asuinpaikkansa matalimman kunnallisveroprosentin mukaan. Forssan veroprosentti tälle vuodelle on 8,5 %, siinä missä ympäröivien kuntien prosentit ovat 8,6–10,3 %. Mainittakoon, että Manner-Suomen korkein veroprosentti on 10,9 %.

    Ministeri Grahn-Laasonen on vienyt asian vielä pidemmälle ehdottamalla, että Forssan pitäisi kilpailla suurkaupunkien veroprosenttien kanssa (Valtuusto 12.8.2024). Vastasin samoin kuin vuotta aikaisemmin, jolloin arvioin verorahoilla kustannettujen palveluiden olevan suurempi houkutustekijä (FL 16.11.2023).

    Uskomukselle, että kunnallisveroprosentti olisi houkutustekijä, ei ole tieteellistä pohjaa. Itse asiassa FCG:n johtavan konsultin Jussi Sallisen mukaan palvelut – eritoten ilmainen päivähoito – ovat merkittävämpiä houkutustekijöitä (Yle 21.11.).

    Myös Verotutkimuksen huippuyksikön selvitys vuodelta 2024 toteaa, että kunnallisveroasteiden muutoksilla ei näytä olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia kuntien tulo- ja lähtömuuttajien määriin (Salla Kalin ym., 2024). Tämä on yhdenmukaista aikaisemman tutkimustiedon kanssa (Ville Lehtimäki, 2023). Vaikutusta saattaa olla suurtuloisimman promillen käyttäytymisellä, mutta Suomessa näiden veronmaksajien absoluuttinen määrä on niin pieni, vain noin 5 000 henkilöä, ettei varmoja johtopäätöksiä voida tehdä (Tilastokeskus 19.3.2015).

    Rehellisyyden vuoksi mainittakoon, että Yhdysvalloissa on ilmennyt samansuuntaisia vaikutuksia, kun tarkastellaan suurtuloisinta promillea koskevia suuria veronkorotuksia (Young & Varner, 2011). Lukumäärällisesti, sekä taloudellisesti, nämä vaikutukset ovat tietenkin Forssan kohdalla olemattomia, sillä joukon pienen koon lisäksi tämä promille maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 %, joka viittaa pääomatuloihin, joista ei makseta lainkaan kunnallisveroa (STTK 4.9.2019).

    Myöskään empiirisesti tämä uskomus ei näytä pitävän paikkansa: Forssa on korottanut kunnallisveroa kahtena peräkkäisenä vuotena, mutta väkiluku on hieman kasvanut molempina vuosina. Tämän uskomuksenhan mukaan ihmiset olisivat muuttaneet Tampereelle (7,6 %) tai Kauniaisiin (4,7 %).

    En ole mielivaltaisen veronkorottamisen kannalla, mutta mielestäni meidän ei pitäisi kahlita budjettiamme, ja siihen sisältyviä palveluita, epätieteellisiin uskomuksiin. Veroilla kunta voi järjestää näitä yllä mainittuja palveluita, jotka ovat se oikea houkutustekijä.

    Ville Sundell
    Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)

    (Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni ja mielipidekirjoitukseni. Artikkelikuva Ville Lehtimäki, 2023.)

  • Muutama sana osallistamisesta

    Kotiseutulainen julkaisi 2.4.2025 vaalimielipidekirjoitukseni pääteemastani osallistamisesta. Lehteen lähettämäni kirjoitus alla:

    Kuten moni muukin ehdokas, olen vastannut yhteensä 306 vaalikonekysymykseen, joista yksikään ei käsitellyt pääteemaani osallistamisen lisäämistä. Kerronpa siis tässä täysin yllättäen ja pyytämättä mitä on osallistaminen, ja miksi sitä haluan lisätä sekä kunta- että aluetasolla.

     

    Osallistamista on ottaa asukkaat päätöksentekoon mukaan myös valtuustokauden aikana. Osallistamisen keinoja on jo olemassa, ja näitä ovat mm. osallistava budjetointi, kuntalaisaloitteet ja kansanäänestykset. Osallistamiseen kuuluu myös avoin yhteydenpito asukkaille hallinnon toimista.

     

    Mutta Forssassa osallistava budjetointi on vain vähän yli euron per asukas, kuntalaisaloiteprosessi ei ole yhtä vahva kuin valtuustoaloiteprosessi, ja pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset ovat internetissä luettavissa vain rajoitetun ajan.

     

    Näitä olemassa olevia keinoja on siis kehitettävä, ja uusia on keksittävä. Näitä uusia keinoja edustaa mm. aloitteeni kuntalaisten oikeudesta allekirjoittaa valtuustoaloitteita, jonka tarkoitus oli antaa kuntalaisille mahdollisuus kannattaa niitä valtuustoaloitteita, jotka kokevat tärkeäksi. Tämä aloite kaatui valtuustossa, mutta käyty keskustelu sytytti kipinän taistella osallistamisen puolesta laajemminkin.

     

    Uskon näet, että klassinen edustuksellinen demokratia on auttamattomasti vanhanaikainen, ja päätösten tekeminen kuuluisi viedä lähemmäksi ihmistä, vaikkakin edustuksellisen demokratian ohjaamana.

     

    Tällä tavoin voimme yhdistää kuntalaisten toiveet omista asioistaan vastuulliseen taloudenpitoon, jota vaaleilla valitut luottamushenkilöt edustavat.

     

    Ville Sundell
    Forssan kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

    Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.

  • Härkänen nimeltä Finest Future

    Forssan Lehti julkaisi 25.3.2025 vastaukseni perussuomalaisten valtuutetun Tero Ahtolan vastaukseen Finest Future -kirjoituksestani [Forssan Lehti]. Aikaisemman kirjoitukseni löydät täältä.

    Lehteen lähettämäni teksti alla (lähdelinkkeineen):

    Kollega Ahtola (ps.) tiivistää kirjoituksessaan (FL 21.3.) monta asiaa, mutta muutamassa kohdassa koen olevan täydennettävää.

     

    1. Kirjoitukseni kumpusi epätarkkuuksista joita on nostettu keskusteluun valtuustossa, somessa, tällä palstalla, sekä Ahtolan mainitsemassa aloitteessa, ei tarpeesta ottaa FF-yhteistyö keskusteluun. Tarve on tullut yksin perussuomalaisilta. Kirjoitustemme jälkeen sivistyslautakunta julkaisi esityslistan seuraavasta kokouksestaan (25.3.), jossa viranhaltijavalmistelu pitää tarkoituksenmukaisena FF-yhteistyön jatkamista, pitkälti samoin perustein kuin kirjoituksessanikin. Esityslistan liitteenä on myös nuorisovaltuuston kannanotto yhteistyön puolesta.

     

    2. Puhuin valtionosuuksista nettohyötynä: kyseessä on erikoinen härveli, jossa kunta ensin maksaa valtiolle, vain saadakseen valtionosuuksia takaisin. Vuonna ‘24 Forssa sai FF-opiskelijoista n. 80 000 euroa enemmän kuin maksoi, ja vuoden ‘25 ennuste on n. 140 000 euroa. Valtionosuuslakimuutosta valmistelevan työryhmän toimikausi jatkuu ensi vuoden tammikuuhun, joten emme tämän perusteella voi tehdä taloudellisia päätöksiä. Nämä laskelmat löytyvät sivistyslautakunnan esityslistalta.

     

    3. Olen valmis kirjoittamaan Ahtolan kanssa vetoomuksen Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän valtuustolle, jossa FF-yhteistyö pitäisi laajentaa myös ammattikoulutukseen. Idea oli hyvin perusteltu, ja kannatettava.

     

    4. FF-yhteistyö on ensisijaisesti Yhteislyseon johtokunnan asia, sillä lukiomme on seutukunnallinen hanke, mutta FF-yhteistyön on kyllä kaupunginvaltuusto talousarviossaan siunannut.

     

    5. S2-opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään ilman FF-yhteistyötäkin: kyseessä on laajempi muuttoliike, joka on seudullemme tarpeen, ja johon on asianmukaisesti varauduttava. FF-yhteistyön lopettaminen ei tähän auttaisi, sillä FF-opiskelijoiden kielitaito ei vaadi samanlaista varautumista kuin muiden S2-opiskelijoiden kielitaito.

     

    6. Opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt opiskelijan taustasta riippumatta. Siksi kannatinkin Sirkka-Liisa Ilvosen (vas.) kaukonäköistä esitystä yhdessä Saara Jokisen (sd.) kanssa, vieden esityksen äänestykseen. Siinä missä moni vastusti resurssiopettajalisäystä siitä syystä, että esitys tuli talousarviovalmistelun ulkopuolelta, perussuomalaiset vastustivat lisäystä nimenomaan vedoten FF-opiskelijoiden kielitaitoon, johon resurssiopettaja ei lainkaan liity.

     

    FF-yhteistyöstä on siis tehty vaarallinen härkänen, joka on jo nyt vaikuttanut keskusteluun toiminnoista joihin se ei lainkaan liity, ja sitä kautta uhkaa muitakin kuin vain FF-opiskelijoita.

     

    Ville Sundell

    kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

    Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.

  • Vielä kerran Finest Futuresta

    Forssan Lehti julkaisi 18.3.2025 vastaukseni paikallisten perussuomalaisten toistuvaan kritisointiin Finest Future -opiskelijoista [Forssan Lehti].

    Lehteen lähettämäni teksti alla (lähdelinkkeineen):

    Ulkomaalaisten lukio-opiskelijoiden Finest Future -ohjelma on puhuttanut viimeisen puolen vuoden aikana niin valtuustossa, kaduilla kuin tässäkin lehdessä.

     

    Keskustelussa on kuitenkin ollut merkittäviä epätarkkuuksia faktoissa.

     

    Aloitetaan perusteista: lukiossamme on 50 S2-opiskelijaa, mikä täällä tarkoittaa sitä, että nämä opiskelijat eivät puhu äidinkielenään suomea. Näistä vain noin puolet ovat FF-opiskelijoita ja loput muita uusia forssalaisia. Näiden jälkimmäisten opiskelijoiden opinnoissa menestyminen vaihtelee enemmän kuin FF-opiskelijoiden. Tämä johtuu osittain siitä, että näillä opiskelijoilla ei ole taustalla omakustanteista valmentavaa kielenopetusta, toisin kuin FF-opiskelijoilla.

     

    FF-opiskelijan kielitaito on nimittäin opiskelijan omalla vastuulla, ei yhteiskunnan: opiskelija voidaan “palauttaa”, jos koulumenestystä ei synny. Tähän ei ole Forssassa vielä kertaakaan jouduttu, sillä kuten olemme saaneet lukea, FF-opiskelijat ovat menestyneet suunnitellusti (FL 12.3.).

     

    Forssa hyötyy tästä kolmella tavalla. Ensinnäkin, valtionosuuksilla, joita saamme noin 100 000 euron edestä. Toisekseen, Forssa saa potentiaalisia uusia forssalaisia, joita kipeästi tarvitsemme näin lapsikadon aikana. Kolmannekseen, lukio voi tällä tavoin paikata muutaman opiskelijan vajeen, jotta luokkakoot pysyvät järkevinä.

     

    On selvää, että FF-opiskelijoita ei voida ottaa loputtomasti, jotta opetuksen laatu ei heikkene – nykyisellä mittakaavalla ongelmia ei kuitenkaan ole havaittu: lukio on verrattain iso, joten FF-opiskelijoitakin voi olla verrattain paljon.

     

    Perussuomalaiset ovat mielipidekirjoituksessaan (FL 1.3.) oikeassa siinä, että Konnevesi ja Siikajoki ovat irtautuneet FF-ohjelmasta. Selkeitä syitä on vaikea löytää, mutta kummankaan kunnan tapauksessa ei näytä olevan kyse Forssaa uhkaavista opetuksen laatuongelmista, joihin mielipidekirjoituksessa vihjaillaan.

     

    Konneveden tapauksessa tarkkoja syitä tai perusteluja ei löydy pöytäkirjoista, eikä Laukaa-Konnevesi-lehti ole kirjoittanut lainkaan FF-yhteistyöstä. Syy saattaa olla lukion koko: 15 aloittanutta opiskelijaa on merkittävästi pienempi määrä kuin Forssassa tänä vuonna aloittavat 139 opiskelijaa, joista 18 ovat FF-opiskelijoita (FL 12.3.).

     

    Siikajoen lukiossa taas ei ole ollut ainoatakaan FF-opiskelijaa, sillä kyseinen lukio ei ollut hakijoiden kärkivalintoja (Siikajokilaakso 7.8.).

     

    Ikävä kyllä, FF-opiskelijoiden lisäksi kritiikissä pesuveden mukana menevät myös kaikki tuen tarpeiset opiskelijat: valtuuston talousarviokäsittelyssä 11.11. perussuomalaiset vastustivat resurssiopetuksen lisäämistä perustellen, että se menisi vain FF-opiskelijoiden tukiopetukseen ja että resurssiopettajatarve katoaisi, jos FF-yhteistyöstä luovuttaisiin.

     

    Nämä väitteet eivät pidä paikkansa: kuten yllä on todettu, kielitaito on FF-opiskelijan omalla vastuulla ja resurssiopettaja olisi tarkoitettu kaikille tuen tarpeisille, taustasta riippumatta.

     

    Ville Sundell
    kaupunginvaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.)

    Muita mielipidekirjoituksiani löydät täältä.

  • Neulanvaihdosta (ja hieman käyttöhuoneista)

    Forssan Lehti julkaisi 28.10.2024 vastaukseni kansanedustaja Mira Niemisen huoliin huumeiden käyttöhuoneista [Forssan Lehti]. Lehteen lähettämäni teksti alla:

    Kansanedustaja Mira Nieminen on huolissaan huumeiden käyttöhuoneista (FL 21.10.). Olen tarpeeksi vanha muistamaan kiihkeän yhteiskuntakeskustelun neulanvaihto-ohjelmista… silloin kun niistä vielä keskusteltiin. Neulanvaihtopisteet ovat olleet kiinteä osa terveydenhuollon palveluvalikoimaa jo parin vuosikymmenen ajan.

     

    Onneksi kiinnostuneille internetistä löytyy keskusteluja kyseisestä aikakaudesta. Esimerkiksi Suomi24:n keskusteluketju “Narkkareille ilmaiset ruiskut” (2005) kannattaa lukea. Tarkkaavainen lukija voi huomata selkeitä yhteneväisyyksiä nyt käytävään keskusteluun käyttöhuoneista.

     

    Molemmissa tapauksissa konseptia on käytetty maailmalla onnistuneesti jo pitkään, molempiin liittyy paljon tieteellistä tutkimusta, ja molemmat vaikuttavat asiaan perehtymättömälle siltä, että nyt hyysätään rikollisia ja rikollisuutta. Mutta päihdepolitiikassakin pitäisi luottaa tieteeseen.

     

    Kuten neulanvaihdon osalta, myös käyttöhuoneiden tieteellinen näyttö on vahvaa. Jo vuonna 2004 EU:n huumevirasto julkaisi tutkimuksen “European report on drug consumption rooms”, jossa todettiin terveyshyötyjen olevan ilmeiset: akuutit yliannostuskuolemat vähenivät, ja käyttäjille tarjottiin matalan kynnyksen pääsy terveyspalveluihin, josta oli pitkän aikavälin terveyshyötyjä. Tällä vuosikymmenellä julkaistut koontitutkimukset pitkän aikavälin hyödyistä tukevat tätä johtopäätöstä, eikä Niemisen pelkäämiä merkittäviä haittavaikutuksia ole yleisesti todettu (Vincent Tran ym. 2021).

     

    Nieminen on selvästi lukenut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen käyttöhuoneista, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäseneltä sopii olettaakin, mutta jättää kertomatta olennaisia seikkoja. On totta, että todennäköisesti Suomessa ei nähtäisi samankaltaista yliannostuskuolemien laskua kuin muualla, sillä Suomessa käyttökulttuuri suosii pitkävaikutteisia syötyjä lääkkeitä (vaikka THL ottaakin esille etupainotteisen reagoimisen käyttökulttuurin muutoksiin). Mutta akuuttien komplikaatioiden lisäksi käyttöhuoneet on tarkoitettu niihin huumeisiin, joihin liittyy käyttövälineitä ja/tai hygieniariskejä. Näihin kuuluu Niemisen mainitsema buprenorfiini (“Subutex”), joka on ylivoimaisesti Suomen piikitetyin huume (Ruiskuhuumejäämätutkimus 2023).

     

    Toisin kuin Nieminen, THL uskoo, että “käyttöhuoneilla voisi Suomessa olla merkittävä vaikutus huumausaineiden pitkäaikaiskäytöstä johtuvien sairauksien ja kuolleisuuden vähentämisessä”, kuten muuallakin maailmassa. Siksi THL on avoin käyttöhuoneiden kokeilemiselle osana terveydenhuollon keinovalikoimaa, kuten tieteelliseen tutkimustietoon perustuvan organisaation pitäisikin olla.

     

    Ville Sundell

    forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.), kunta- ja aluevaaliehdokas

  • Maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

    Forssan Lehti julkaisi mielipidekirjoitukseni [Forssan Lehti], jossa vastaan valtuustokollegalleni Otto Erikssonille hänen kirjoitukseensa ”Maahanmuutto ratkaisee talousongelmamme – tai ei sitten taidakaan” [Forssan Lehti]. Lähettämäni mielipidekirjoitus alla lähdelinkkeineen:

    Valtuustokollegani Eriksson viittaa mielipidekirjoituksessaan maahanmuuton talousvaikutuksista (FL 23.9.) kirjaan “Borderless Welfare State” (2023). Kirjan on rahoittanut äärioikeistolaisen FvD-puolueen ajatuspaja Renaissance Instituut. 274-sivuisessa kirjassa käydään läpi useita syitä sille, miksi “ei-länsimaalaisista” yhteiskunnista tuleva maahanmuutto on usein taloudellisesti nettohaitallista, kuten koulutus- ja kulttuurierot.

     

    Kuitenkin sosiaaliset syyt kuten rasismi ovat lähes täysin unohdettuja: tätä käsitellään lyhyesti sivulla 219, mutta tämä unohdetaan loppukirjan ajaksi, eikä tätä mainita lainkaan tiivistelmäartikkelissa (ResearchGate). Tämä on tärkeää etenkin toisen polven maahanmuuttajia tarkastellessa, ja otetaan kyllä huomioon esimerkiksi IMF:n työpaperissa (WP/24/211), joka viittaa sekä kyseiseen kirjaan että täysin vastakkaiseen lopputulokseen päätyneeseen tutkimukseen (Carlo Fiorio, 2023).

     

    Talousjärjestelmämme perustuu siihen, että yhteiskunnassa on enemmän nuoria kuin vanhoja. Tästä syystä nyt nähtävä lapsikato on suuri taloudellinen haaste, johon tällä hetkellä ainoa ratkaisu on hankkia ihmisiä rajojen ulkopuolelta. Ajan kuluessa on tosin todennäköistä, että lapsikato saavuttaa kaikki yhteiskunnat, joten pitkällä aikavälillä meidän on keksittävä “jotain muuta” kuin nykyinen pyramidirakenne.

     

    On tosin selvää, että yhteiskunta hyötyy todennäköisesti enemmän rahallisesti australialaisesta tietotekniikkainsinööristä kuin nigeriläisestä perheenäidistä (Education Index 2022), mutta tämä ei ole mikään uusi havainto: vuonna 2018 Donald Trump ilmoitti haluavansa maahanmuuttajia vain Norjasta. 

     

    Me emme kuitenkaan voi lapsikatoamme paikata norjalaisilla insinööreillä, sillä a) heitä on aika vähän, ja b) kaikki muutkin haluavat heidät. Ja jos he eivät ole Norjasta, c) he haluavat Norjaan.

     

    Me voimme paikata lapsikadon integroimalla ihmiset paremmin yhteiskuntaan, kuten maahanmuuttajat ja yhteiskunnasta syrjäytyneet. Tähän tarvitsemme sekä sosiaaliturvaa, koulutusta että rasismin kitkemistä. Eli niitä asioita, joihin viitataan Erikssonin viittaamassa kirjassakin, tosin lyhyesti. Vaikka tämä aluksi rasittaakin julkista taloutta, se on kestettävä, sillä mitään muuta ratkaisua ei lähitulevaisuudessa ole tarjolla.

     

    Näistä syistä viranhaltijat siis puhuvat meille maahanmuutosta ratkaisuna ikääntyvään väestöön ja lapsikatoon, sillä sitä se on.

     

    Ville Sundell

    Forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)

  • Ei kaivoksia ilman vastuullisuutta

    Forssan Lehti julkaisi yleisönosastokirjoitukseni vastuullisesta kaivostoiminnasta 17.9.2024 [Forssan Lehti]. Tässä alkuperäinen lehteen lähettämäni teksti:

    Forssan Lehden pääkirjoitus (FL 9.9.) nostaa aivan oikein esille kunnan muuttuneen, ja nykyään ratkaisevan, roolin kaivostoiminnan kaavoittamisessa. Tämä rooli kumpuaa uudesta viime vuonna hyväksytystä kaivoslaista.

     

    Kirjoitus myöskin toteaa aivan oikein, että nyky-yhteiskuntamme, ainakin vielä toistaiseksi, tarvitsee neitseellisiä kaivannaisia. Mutta ikävä kyllä, monesta kaivoksesta on kokonaisvaikutuksiltaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

     

    Ongelmana onkin, kuinka kaavoittaa kestävää ja vastuullista kaivostoimintaa. Forssassa vihreät pistivät keväällä vireille valtuustoaloitteen, joka pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman käyttämällä hyväksi jatkuvasti yleistyvää ESG-luokitusta (FL 20.4.).

     

    ESG-luokittamisessa jokin luokitusyritys X luokittaa yrityksen Y ympäristöllisen, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden. Vaikka aikaisemmin luokitusyrityksiä ei säädeltykään, Euroopan parlamentti odotetusti hyväksyi ESG-luokitusyritysten sääntelyasetusehdotuksen yhdeksän päivää aloitteen lukemisen jälkeen.

     

    Aloitteen mukaan kaupungin tulisi linjata kaavoittavansa kaivostoimintaa vain niille toimijoille, joiden ESG-luokitus on tarpeeksi korkea.

     

    Aloitteen lähestymistapa on uusi, mutta niin on lakikin, johon aloite pohjaa. Aloitetekstistä pyysimme lainopillisen arvion sekä Suomen luonnonsuojeluliiton että Kuntaliiton juristeilta. Kiinnostuneet löytävät aloitetekstin perusteluineen blogiartikkelistani “Valtuustoaloite kaivoshankkeisiin varautumisesta”.

     

    Forssan alueella malminetsintä on vasta alkuvaiheessa. Vaikka aloite on vielä viranhaltijavalmistelussa, kaivoksen perustaminen ei ole nopeaa, ja siten kaivostoiminnan kaavoittaminen ei Forssan kohdalla ole vielä vuosiin ajankohtaista, jos koskaan.

     

    Ville Sundell

    Kaupunginvaltuutettu (vihr.)

  • Mitä hyödymme käännytyslaista?

    Turun Sanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni, jossa kyseenalaistan vasta hyväksytyn käännytyslain tehokkuuden [Turun Sanomat]. Kiitoksia Rosa Guevaralle avusta tekstin viilauksessa! Voit lukea lähettämäni version alta (olen lisännyt linkit lähteisiin):

    Minulla olisi kysymys uuden käännytyslain tehokkuudesta ajatusleikin muodossa: mitä tapahtuisi, jos Venäjä päättäisi työntää turvapaikanhakijat rajansa yli Suomen rajavyöhykkeelle, ja jättäisi heidät sinne?

    Jos Venäjä välineellistää turvapaikan hakuprosessin käännytyslain ennakoimalla tavalla, ei se tietenkään ota käännytettyjä hakijoita takaisin, jolloin hakijat jäävät rajavyöhykkeelle ”jumiin”.

    Rajavartiolaitoksen juristi Sanna Palo on todennut, että ”tapauskohtainen harkinta pitää tehdä, ettei kukaan sinne kuole” (Yle 12.7.). Eli Suomi on sentään sitoutunut auttamaan jumiin jääneitä, ja ajan myötä he olisivat esimerkiksi sairauksien takia oikeutettuja joka tapauksessa turvapaikkaan. Voimme varmasti olettaa, että Venäjä ei ole se toimija, joka jakaisi ruokaa ja muuta apua jumiin jääneille.

    Onko taustalla ollut ajatus, että Venäjä voisi jostain syystä rajattomasti työntää Suomeen hakijoita ilman käännytyslakia? Ja vastaavasti käännytyslailla Venäjä ei voisi täyttää rajavyöhykettä? Vai onko tässä ajatuksena, että Venäjä ei jättäisi hakijoita jumiin kansainvälisen paineen pelossa? Saanen muistuttaa, että Venäjä käy täysimittaista hyökkäyssotaa.

    Vuodenvaihteen 2015—2016 molemmin puolin hakijoita irärajalla oli yhteensä 1 757, ja silloinen sisäministeri Orpo piti tätä selvästi organisoituna — jota se todennäköisesti olikin. Viime vuonna itäraja suljettiin 958 hakijan piikin jälkeen.

    Rajavyöhykkeelle rakennettava esteaita muodostaisi noin 7,5 metrin kaistaleen Venäjän rajan väliin. Kaistale jatkuu myös Venäjän puolelle, eikä liene järkevää olettaa, että mahdollisen avun voisi rajata tiukasti niihin jumiin jääneisin, jotka mahtuvat Suomen puolelle.

    Suomen ravintoloissa asiakaspaikka lasketaan 1hlö/m². Jos käytämme tätä laskukaavana, kilometrille tätä kaistaletta mahtuisi siis 7 500 hakijaa. Siis moninkertaisesti aikaisempien vaikutusyritysten määrä. Esteaitaa on tarkoitus rakentaa 200 kilometriä.

    Venäjän ei kannata työntää hakijoita myöskään maastoon, vaan nimenomaan jumiin näihin esteaidattuihin osuuksiin, jolloin käännytyslain palauttamispykälästä ei olisi hyötyä.

    Tällainen rajan täyttäminen on siis ollut mahdollista ennen lainmuutosta, ja on mahdollista samalla tavalla myös käännytyslain aikanakin.

    Eli, mitä käännytyslailla oikeastaan voitettiin?

    Ville Sundell, forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)

    PÄIVITYS 4.9.2024: Rajavartiolaitos siirtää nyt aitaa lähemmäksi rajaa pienentääkseen tässä tekstissä esille tuodun vaikuttamisen riskiä, mutta ”käytännössä ongelma ei tästä huolimatta täysin katoaisi, sillä ihmisiä voisi edelleen jäädä Venäjän rajakaistan ja rajaviivan väliselle alueelle” [Ilta-Sanomat].

     (Kirjoitus on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni.)

  • Fokan anatomia

    Tässä artikkelissa luon pikakatsauksen Fokka Säätiö sr:ään, jonka vaiheita olen seurannut jo ennen sen perustamista. Jos et ole vielä tutustunut Forssan Lehdessä 3.6 julkaistuun kirjoitukseeni, suosittelen tekemään sen nyt, olen liittänyt tekstin myös tämän artikkelin loppuun. Säätiöt ja rahastot ry:n ohjeistuksen mukaan [pdf] hallituksen kokoonpano sekä säännöt pitäisi olla julkisesti saatavilla säätiön kotisivuilla (s. 30), koska tuoreella säätiöllä ei sellaisia vielä ole, julkaisen hallituksen kokoonpanon sekä säännöt tässä. Säätiötä voisi tässä tapauksessa ajatella julkishallinon jatkeena, joten koen seutukunnan yhteisöllemme tärkeäksi julkaista säätiön säännöt. On myös tärkeää, että voit itse arvioida sääntötulkintani suoraan säännöistä.

    Katsaus säätiön rakenteeseen ja sääntöihin

    Säätiön on perustanut Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (LHKK) syksyllä 2022, joka on myös nimittänyt sen ensimmäisen hallituksen. Hallituksen 14-paikkainen kokoonpano on suunniteltu siten, että LHKK nimittää 7 jäsentä omasta hallituksestaan, ja LHKK:n omistajakunnat (7 kpl) halutessaan voivat nimittää loput 7 jäsentä. Huomionarvoista on, että näitä paikkoja ei ole jyvitetty näille kunnille, vaan paikkajako on kuntien keskinäinen sopimus. Hallitukseen voi siis nimittää maksimissaan 14 jäsentä, joista puolet ovat LHKK:n nimittämiä. Puheenjohtajan on oltava LHKK:n nimittämä hallituksen jäsen. Tasaäänestystilanteissa siis LHKK:n jäsen puheenjohtajana ratkaisee, joten LHKK:n nimittämät hallituksen jäsenet voivat päättää keskenään kaikista muista asioista paitsi sääntömuutoksista (ja muista säätiölain määrittelemistä tilanteista joihin tarvitaan 2/3 äänienemmistö).

    Eli asioissa, joissa LHKK:n nimittämät jäsenet ovat järjestäytyneet yksimielisiksi, ja osallistuvat kaikki asian käsittelyyn, muita hallituksen jäseniä ei käytännössä tarvita. Nimittäjällä on myös oikeus erottaa nimittämänsä jäsen ilman rajoitteita tai perusteluja, joten nimitetyillä on motivaatio äänestää nimittäjänsä ehdoilla. Suurimman nimittäjän, eli LHKK:n, yhtymäjohtaja sekä elinvoimajohtaja saavat hallituksen kokouksiin sekä läsnäolo- sekä puheoikeuden, antaen heille eturivin paikat käytyihin keskusteluihin.

    Eli, vaikka säätiön säännöissä ei (tällä hetkellä) ole lainkaan konserniohjauksen mekanismeja kunnille, LHKK:n konserniohjaus suhteessa säätiöön on hyvinkin vahvaa. Joku voisi argumentoida, että tilanne on verrannollinen LHKK:n täysin omistamaan Faktiaan. Nähdäkseni Faktia Oy on kuitenkin verrattavissa Forssan täysin omistamaan Forssa-Asunnot Oy:hyn, sillä molemmat tuottavat palveluita vain emolle, ja yksityisille asiakkaille. Itse vertaisin Fokkaa pikemminkin Forssan osaomistamaan Loimijoen Kuntapalvelut Oy:hyn kuntien yhteishankkeena, jossa kaikilla osallistujakunnilla on tosiallinen edustus.

    Hallitus voi halutessaan asettaa asiamiehen tai toimitusjohtajan, sekä valio- tai toimikuntia. Tällä hetkellä näistä ainoa asetettu on toimitusjohtaja, jossa tehtävässä Faktia Oy:n toimitusjohtaja Tanja Paassilta on toiminut 07.10.2022 lähtien.

    Jos säätiö todetaan huonoksi ideaksi myöhemmin, se voidaan toki purkaa. Ongelmana tässä on, että LHKK:n suuresta hallitusedustuksesta johtuen, purkamisella täytyy olla LHKK:n suostumus. Kerrytetty nettovarallisuus (jota on saattanut kertyä mm. palveluiden tuottamisesta kunnille) tällöin lahjoitetaan kokonaisuudessaan LHKK:lle sääntöjen mukaan. Varoja ei myöskään voida jakaa kunnille LHKK:n kautta, sillä niille on säännöissä ennaltamäärätty käyttötarkoitus: varat on lahjoitettava Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle käytettäväksi Lounais-Hämeen talousalueen työllistymistä edistävään toimintaan.

    Nykyinen hallitus

    Ensimmäisen hallituksen on nimittänyt sääntöjen mukaan perustaja LHKK ja nykyinen kokoonpano on rekisteröity 17.04.2023. Hallitus on tällä hetkellä kymmenjäseninen. Hallitukseen LHKK:n nimittämiä ovat puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (Forssa), Hannu Koski (Forssa), Susanna Marjamäki-Vuorenpää (Forssa), Sami Mattila (Forssa), Jukka Perälä (Jokioinen), Taru Kosunen (Tammela) sekä Markku Leppälahti (Ypäjä). LHKK:n hallituksen ulkopuolelta kuntien nimittämiä ovat Jari Kesäniemi (Forssa), Tatu Ujula (Ypäjä) sekä Mikko Mäkelä (Jokioinen). Hallituksen kokoonpano on julkinen tieto, ja on saatavissa PRH:lta. Tämän ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2023.

    Säännöt

    PRH:n sääntöote-PDF on kuvamuotoinen, eikä tekstin hakeminen tai kopiointi ole siitä mahdollista. Olen siis avannut säännöt tekstimuotoon alla. Koska tekstissäni saattaa olla virheitä, voit löytää alkuperäisen PDF:n täältä. Vertailun vuoksi olen jakanut Hyvinkään-Riihimäen seudun Hyria konsortiolle tukipalveluja järjestävän Hyria säätiön (joka on Hyrialle sama kuin Fokka LHKK:lle) säännöt täällä.

    FOKKA SÄÄTIÖ SR -NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

    1 SÄÄTIÖN NIMI JA KOTIPAIKKA
    Säätiön nimi on Fokka Säätiö sr. Säätiön kotipaikka on Forssa.

    2 TARKOITUS
    Säätiön tarkoituksena on järjestää ja tuottaa ensisijaisesti Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän maantieteellisellä toiminta-alueella työllistämiseen liittyviä palveluita henkilöille, jotka tarvitsevat työllistymiseen tukea. Säätiön tarkoituksen mukaisia palveluita ovat mm. työvalmennus, työkokeilu, työtoiminta ja työllistämispalvelut työttömille syrjäytymisuhan alaisille sekä vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Lisäksi säätiön tarkoituksena on järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää toimintaa, kuten sosiaalista palvelua, kuntouttavaa toimintaa, valmennusta ja koulutusta.

    3 TOIMINTAMUODOT
    Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan tuottamalla palveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Säätiö voi tällaisen toiminnan puitteissa tehdä yhteistyötä muiden yhteisöjen, yritysten ja kuntien kanssa sekä kehittää ja toteuttaa projektiluonteisia yhteistyöhankkeita. Säätiö voi toimia työnantajana. Säätiö voi osallistua toiminnallaan syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ohjaamiseen ja kouluttamiseen. Säätiö voi osallistua työllisyyden hoidon palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen sekä rakentaa uudenlaisia palvelupolkuja heikoimmassa asemassa oleville vauhdittaen heidän työllistymistään eri keinoin. Säätiö voi omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä harjoittaa sijoitustoimintaa ja liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Ellei toisin määrätä, liitetään tällainen lahjoitus, testamentti tai avustus säätiön käyttövaroihin.

    4 PERUSPÄÄOMA
    Säätiön peruspääoma on 50 000 euroa.

    5 HALLITUS
    Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, jonka jäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään neljätoista (14) jäsentä. Lounais-Hameen koulutuskuntayhtymän hallituksella on oikeus valita keskuudestaan seitsemän (7) säätiön hallituksen jäsentä. Lounais-Hameen koulutuskuntayhtymän omistajakunnilla (Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä) on oikeus valita enintään seitsemän (7) hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tulee valita joku Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän hallituksen valitsemista säätiön hallituksen jäsenistä. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtajalla ja elinvoimajohtajalla on hallituksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenet nimeää säätiön perustaja. Ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2023. Mikäli perustaja valitsee hallitukseen vähemmän kuin neljätoista (14) jäsentä, on hallituksen kokoonpanoa mahdollisuus täydentää ensimmäisen toimikauden aikana. Valitsijalla on oikeus erottaa nimeämänsa hallituksen jäsen. Jos jäsen on erotettu, menettänyt kelpoisuutensa, kuollut tai itse eronnut, valitsijalla on oikeus valita uusi hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio sekä korkeintaan markkinaehtoinen korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä. Hallitus päättää korvausten ja palkkioiden suuruuden.

    6 HALLITUKSEN KOKOONTUMINEN
    Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, etta hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai säätiölle valittu toimitusjohtaja sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Muissa tilanteissa kuin niissä, joissa säätiön saannöt tai säätiölaki edellyttavat määräenemmistöä, päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen kokouksessa tulee pitää pöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen tehtävään valittu jäsen allekirjoittaa ja jonka vähintään yksi, kokouksessa tehtävään valittu, hallituksen jäsen tarkastaa.

    7 MUUT TOIMIELIMET
    Säätiöllä voi olla asiamies tai säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja hallituksen niin päättäessä. Hallitus voi myös asettaa säätiölle valiokuntia tai toimikuntia.

    8 TILINTARKASTAJA
    Säätiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.

    9 TILIKAUSI
    Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Säätiön ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2022.

    10 SÄÄTIÖN EDUSTAMINEN
    Säätiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen kaksi jäsentä yhdessä sekä mahdollinen toimitusjohtaja yksin. Hallitus voi lisäksi antaa edustamisoikeuden yksittäiselle hallituksen jäsenelle tai muulle nimetylle henkilölle.

    11 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SÄÄTIÖN PURKAMINEN
    Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa tai säätiö purkaa hallituksen kokouksessa, jossa on läsnä vähintään kaksi kolmannesta (2/3) hallituksen jäsenistä ja sääntöjen muuttamisen tai säätiön purkamisen hyväksyvien äänten lukumäärä on vähintään kaksi kolmannesta (2/3) koko hallituksen jäsenmäärästä. Sääntömuutos tai säätiön purkaminen tulee voimaan, kun se on rekisteröity. Jos säätiö puretaan tai lakkautetaan, säätiölle velkojen maksujen jälkeen jäävä omaisuus on lahjoitettava Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle käytettäväksi Lounais-Hämeen talousalueen työllistymistä edistävään toimintaan.

    Säätiön oikeutus ja suunniteltu tarkoitus

    Säätiötä on yhtiomuotona oikeutettu mm. helpommalla hankerahoituksella. LHKK:n yhtymävaltuuston kokouksessa [pöytäkirja], säätiömuotoa sekä sen tarkoitusta perustellaan seuraavasti:

    Säätiömuotoisena em. toimintaa voisi järjestää laajemmin ja monipuolisemmilla
    rahoitusvaihtoehdoilla, kuin kunta, kuntayhtymä tai osakeyhtiö voivat.

    Säätiö voisi alustavien suunnitelmien mukaan mm.:
    • Koordinoida mahdollisesti alueen kuntien järjestämiä työllisyydenhoidon
    palveluita
    • Osallistua tuleviin kilpailutuksiin ja onnistuessaan tässä tuottaa seudulla
    kuntouttavaa työtoimintaa hyvinvointialueelle
    • Hakea erilaisia työllistämiseen liittyviä rahoituksia, esim. työvoimapoliittisia hankkeita
    • Toimia palkkatukityöllistäjänä
    • Työllistää heikommassa työllistymistilanteessa olevia henkilöitä
    • Työllistää täsmätyökykyisiä, tarkentaa toimintakykyä ja ohjata avoimille
    työmarkkinoille
    • Toimia koulutus- tai oppisopimustyöpaikkana enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille
    • Järjestää käytännön työtoimintaa

    Yleisönosastokirjoitukseni

    Tässä on Forssan Lehteen lähettämäni kirjoitus, joka julkaistiin lauantain 3.6 lehdessä pienin muutoksin:

    Kuka suuntaa Fokkaa?

    Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä on seitsemän kunnan yhteishanke, joka tuottaa laajan kirjon koulutuksen ja työllistämisen palveluita, kuten Fai, Faktia ja Jobpari. Näiden aikaisempien toimintojen lisäksi kuntayhtymä on perustanut säätiön nimeltä Fokka, jonka tarkoituksena on tuottaa työllistymisen palveluita kuten pajatoimintaa ja ohjaamopalveluita TE24-uudistuksen viitekehyksessä.

     

    Omasta mielestäni ei ole kysettäkään siitä, etteikö kuntayhtymällä olisi kykyä hoitaa näitä palveluita: nykyisessä johdossa LHKK on kehittynyt palkituksi laajan osaamisen palvelutaloksi. Mistä olen huolissani, on rakenteilla oleva yritysrakenne, sillä omistajaohjauksen näkökulmasta säätiö on itsenäisyytensä vuoksi ongelmallinen: sitä kun ei kukaan varsinaisesti omista.

     

    Perinteisetkin kuntakonsernin yksiköt, kuten osakeyhtiöt, ovat suhteellisen itsenäisiä, mutta ne sentään ovat juridisesti kunnan tai kuntien omistuksessa. Kuntayhtymät voidaan myös katsoa itsenäisiksi, mutta niillä on omaa tarkastustoimintaa, kuten kunnillakin. Säätiöön ei päde kumpikaan näistä, vaan säätiö toimii täysin itsenäisesti omien sääntöjensä mukaan, jotka voivat muuttua koska vain, hallituksen ⅔ enemmistön niin päättäessä. Analysoin säätiön sääntöjä tarkemmin kotisivuillani.

     

    Säätiöt ovat nouseva trendi, sillä hankerahaa säätiö saa yleensä paremmilla ehdoilla, kuin muut yhtiömuodot. Huomattavaa kuitenkin on, että vaikka Fokkaan nyt siirtyvä pajatoiminta on hankerahoituksen alla, tulevaisuudessa suunniteltu TE24-rahoitteinen ohjaamotoiminta ei sitä ole, vaan rahoitus tähän tulee valtiolta kuntien kautta. Tällaista palvelua voisi tuottaa myös normaali kuntaomisteinen osakeyhtiö.

     

    Nostaisin esiin kolme ratkaisua, listattuna helpoimmasta (mutta epävarmasta) vaikeimpaan (mutta varmimpaan):

    1. Säätiön sääntöihin on rakennettava nykyisiä vahvempia omistajaohjauselementtejä, kuten säännöllinen raportointi kunnille. Säätiön säännöt eivät tosin ole kiveen hakattuja, ja voivat muuttua myöhemmin.
    2. Säännöissä voidaan määrätä, että jokaisen kunnan, sekä LHKK:n suostumus tuleviin sääntömuutoksiin tarvitaan (SäätiöL 6 luku, 1 §, 2 momentti). Tämä toivottavasti tehdään kohdan 1 jälkeen.
    3. Toiminnot pitäisi rakentaa siten, että ei-hankerahoituksellinen toiminta järjestettäisiin kuntien ja Fokan kesken osakeyhtiömuotoisesti, jotta Fokka voisi osallistua hankkeiden osalta osakeyhtiön tarjoamien palveluiden tuottamiseen. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa monimutkaiselta, mielestäni demokratiaan pohjautuva omistajaohjaus on arvo, joka oikeuttaa tällaisen järjestelyn.

     

    Muuten uskon, että LHKK:n resurssit ovat juuri oikeat näiden palveluiden tuottamiseen, kunhan emme rakenna itsenäistä omaisuutta, jota emme välttämättä saa takaisin hallintaamme tulevaisuudessa. Nähdäkseni tulevaisuudessa heillä voisi hyvinkin olla rahkeita toimittaa myös muita TE24-palveluita Hämeenlinnan yhteistoiminta-alueelle palveluntuottajana.

     

    Ville Sundell

    Valtuutettu (vihr.)

    LISÄYS 5.6: Lisätty pohdintaa Faktiasta kappaleeseen ”Katsaus säätiön rakenteeseen ja sääntöihin”.

Creative Commons License
Except where otherwise noted, the content on this site is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.