Kategoria: Tiedotteet

  • 61 + 64 × kiitos!

    61 + 64 × kiitos!

    Äänestäjien luvalla sain kesäkuussa aloittaa toisen kauteni Forssan kaupunginvaltuustossa, kiitos siitä 💚

    Kesäkuun kokouksessa myös sovittiin muiden toimielinten paikkajaossa, ja sain jatkaa tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, josta olen otettu! Jatkan myös maakuntavaltuuston varajäsenenä.

    Vihreiden paikallinen 5,1 %:n kannatus voi kuulostaa pieneltä, mutta se on suurin sitten vuoden 2000 kuntavaalien 🎉

    Hyvinvointialueella 64 ääntä ei riittänyt aluevaltuustoon, mutta ensi kerralla uudestaan!

    Kiinnostuneille vaalirahoitusilmoitus tiliotteineen löytyy tukiryhmäni sivuilta.

    Kuvassa vaalivalvojaisissa olleen taiteilija Outi Rämön tilanteesta maalaama maalaus 🖼️

  • Aina äänessä, mutta vielä olisi sanottavaa

    Aina äänessä, mutta vielä olisi sanottavaa

    Lähden ehdolle kunta- ja aluevaaleihin [Forssan Lehti] sloganilla ”Aina äänessä, mutta vielä olisi sanottavaa”, kuntana Forssa, ja hyvinvointialueena Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme. Vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025.

    Vaalinumeroni on Forssassa 23, ja Oma Hämeen alueella 2112.

    Aina äänessä” on lause jonka sekä kannattajiani että vastustajiani yhdistävät minuun, sillä olenhan aina äänessä: olen tähän mennessä käyttänyt vähintään yhden puheenvuoron jokaisessa valtuuston kokouksessani*. ”Aina äänessä” kuvastaa myös itselleni tärkeää tapaa vaikuttaa, sillä mielestäni poliitikon täytyy sekä osallistua aktiivisesti keskusteluun että pitää itselleen tärkeitä teemoja esillä.

    Visuaalisesti kampanja perustuu sarjakuvataitelija Jouko Nuoran [Wikipedia] näkemykseen minusta.

    Kampanja on itserahoitettu, ja pyrkii ostamaan palvelut forssalaisilta toimijoilta. Minut löydät myös sosiaalisesta mediasta nimellä ”villesundellfi” [Facebook, Instagram, YouTube].

    Vaaliteemana osallistaminen

    Kampanjan teemana on osallistaminen [THL], eli asukkaiden laajempi osallistaminen päätöksentekoon. Tätä yritin edistää jo valtuustoaloitteellani ”kuntalaisten oikeudesta allekirjoittaa valtuustoaloitteita”, joka ikävä kyllä kaatui valtuustossa [Forssan Lehti]. Olen myös ajanut nykyistä laajempaa esilläpitoa pöytäkirjoille [Forssan Lehti]. Valtuustokäsittelyjen aikana olen vasta ymmärtänyt, kuinka paljon osallistamisessa on vielä työtä tehtävänä.

    Uskon näet, että klassinen edustuksellinen demokratia on auttamattomasti vanhanaikainen, ja päätösten tekeminen kuuluisi viedä lähemmäksi ihmistä, vaikkakin edustuksellisen demokratian ohjaamana.

    Menneellä kaudella olen myös puolustanut nuoria, vastustanut epäeettisiä kaivosjättejä, penännyt parempaa kyberturvallisuutta, toivonut rasisminvastaista koulutusta luottamushenkilöille, ehdottanut seudullista kulttuurilautakuntaa [pöytäkirja] sekä saanut Forssaan anonyymin rekrytoinnin, koiraladun ja villipuistot. Olen kirjoittanut myös muutamia yleisönosastokirjoituksia. Striimi puheenvuoroistani löytyy etusivulta, ja Twitchistä [Twitch].

    Jatkossakin lupaan olla aina äänessä, ja kaikkien eläinten puolella, ihmiset mukaan lukien.

  • Toisen valtuustovuoden kooste

    Alla on kooste lähes kaikista pitämistäni puheenvuoroista ajalta 2022 syksy – 2023 kesä (olen mm. jättänyt pois lyhyet tekniset puheenvuorot, sekä sellaiset puheenvuorot, joiden aikana esimerkiksi mikrofonini ei toiminut).

     

  • Fokan anatomia

    Tässä artikkelissa luon pikakatsauksen Fokka Säätiö sr:ään, jonka vaiheita olen seurannut jo ennen sen perustamista. Jos et ole vielä tutustunut Forssan Lehdessä 3.6 julkaistuun kirjoitukseeni, suosittelen tekemään sen nyt, olen liittänyt tekstin myös tämän artikkelin loppuun. Säätiöt ja rahastot ry:n ohjeistuksen mukaan [pdf] hallituksen kokoonpano sekä säännöt pitäisi olla julkisesti saatavilla säätiön kotisivuilla (s. 30), koska tuoreella säätiöllä ei sellaisia vielä ole, julkaisen hallituksen kokoonpanon sekä säännöt tässä. Säätiötä voisi tässä tapauksessa ajatella julkishallinon jatkeena, joten koen seutukunnan yhteisöllemme tärkeäksi julkaista säätiön säännöt. On myös tärkeää, että voit itse arvioida sääntötulkintani suoraan säännöistä.

    Katsaus säätiön rakenteeseen ja sääntöihin

    Säätiön on perustanut Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (LHKK) syksyllä 2022, joka on myös nimittänyt sen ensimmäisen hallituksen. Hallituksen 14-paikkainen kokoonpano on suunniteltu siten, että LHKK nimittää 7 jäsentä omasta hallituksestaan, ja LHKK:n omistajakunnat (7 kpl) halutessaan voivat nimittää loput 7 jäsentä. Huomionarvoista on, että näitä paikkoja ei ole jyvitetty näille kunnille, vaan paikkajako on kuntien keskinäinen sopimus. Hallitukseen voi siis nimittää maksimissaan 14 jäsentä, joista puolet ovat LHKK:n nimittämiä. Puheenjohtajan on oltava LHKK:n nimittämä hallituksen jäsen. Tasaäänestystilanteissa siis LHKK:n jäsen puheenjohtajana ratkaisee, joten LHKK:n nimittämät hallituksen jäsenet voivat päättää keskenään kaikista muista asioista paitsi sääntömuutoksista (ja muista säätiölain määrittelemistä tilanteista joihin tarvitaan 2/3 äänienemmistö).

    Eli asioissa, joissa LHKK:n nimittämät jäsenet ovat järjestäytyneet yksimielisiksi, ja osallistuvat kaikki asian käsittelyyn, muita hallituksen jäseniä ei käytännössä tarvita. Nimittäjällä on myös oikeus erottaa nimittämänsä jäsen ilman rajoitteita tai perusteluja, joten nimitetyillä on motivaatio äänestää nimittäjänsä ehdoilla. Suurimman nimittäjän, eli LHKK:n, yhtymäjohtaja sekä elinvoimajohtaja saavat hallituksen kokouksiin sekä läsnäolo- sekä puheoikeuden, antaen heille eturivin paikat käytyihin keskusteluihin.

    Eli, vaikka säätiön säännöissä ei (tällä hetkellä) ole lainkaan konserniohjauksen mekanismeja kunnille, LHKK:n konserniohjaus suhteessa säätiöön on hyvinkin vahvaa. Joku voisi argumentoida, että tilanne on verrannollinen LHKK:n täysin omistamaan Faktiaan. Nähdäkseni Faktia Oy on kuitenkin verrattavissa Forssan täysin omistamaan Forssa-Asunnot Oy:hyn, sillä molemmat tuottavat palveluita vain emolle, ja yksityisille asiakkaille. Itse vertaisin Fokkaa pikemminkin Forssan osaomistamaan Loimijoen Kuntapalvelut Oy:hyn kuntien yhteishankkeena, jossa kaikilla osallistujakunnilla on tosiallinen edustus.

    Hallitus voi halutessaan asettaa asiamiehen tai toimitusjohtajan, sekä valio- tai toimikuntia. Tällä hetkellä näistä ainoa asetettu on toimitusjohtaja, jossa tehtävässä Faktia Oy:n toimitusjohtaja Tanja Paassilta on toiminut 07.10.2022 lähtien.

    Jos säätiö todetaan huonoksi ideaksi myöhemmin, se voidaan toki purkaa. Ongelmana tässä on, että LHKK:n suuresta hallitusedustuksesta johtuen, purkamisella täytyy olla LHKK:n suostumus. Kerrytetty nettovarallisuus (jota on saattanut kertyä mm. palveluiden tuottamisesta kunnille) tällöin lahjoitetaan kokonaisuudessaan LHKK:lle sääntöjen mukaan. Varoja ei myöskään voida jakaa kunnille LHKK:n kautta, sillä niille on säännöissä ennaltamäärätty käyttötarkoitus: varat on lahjoitettava Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle käytettäväksi Lounais-Hämeen talousalueen työllistymistä edistävään toimintaan.

    Nykyinen hallitus

    Ensimmäisen hallituksen on nimittänyt sääntöjen mukaan perustaja LHKK ja nykyinen kokoonpano on rekisteröity 17.04.2023. Hallitus on tällä hetkellä kymmenjäseninen. Hallitukseen LHKK:n nimittämiä ovat puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (Forssa), Hannu Koski (Forssa), Susanna Marjamäki-Vuorenpää (Forssa), Sami Mattila (Forssa), Jukka Perälä (Jokioinen), Taru Kosunen (Tammela) sekä Markku Leppälahti (Ypäjä). LHKK:n hallituksen ulkopuolelta kuntien nimittämiä ovat Jari Kesäniemi (Forssa), Tatu Ujula (Ypäjä) sekä Mikko Mäkelä (Jokioinen). Hallituksen kokoonpano on julkinen tieto, ja on saatavissa PRH:lta. Tämän ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2023.

    Säännöt

    PRH:n sääntöote-PDF on kuvamuotoinen, eikä tekstin hakeminen tai kopiointi ole siitä mahdollista. Olen siis avannut säännöt tekstimuotoon alla. Koska tekstissäni saattaa olla virheitä, voit löytää alkuperäisen PDF:n täältä. Vertailun vuoksi olen jakanut Hyvinkään-Riihimäen seudun Hyria konsortiolle tukipalveluja järjestävän Hyria säätiön (joka on Hyrialle sama kuin Fokka LHKK:lle) säännöt täällä.

    FOKKA SÄÄTIÖ SR -NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

    1 SÄÄTIÖN NIMI JA KOTIPAIKKA
    Säätiön nimi on Fokka Säätiö sr. Säätiön kotipaikka on Forssa.

    2 TARKOITUS
    Säätiön tarkoituksena on järjestää ja tuottaa ensisijaisesti Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän maantieteellisellä toiminta-alueella työllistämiseen liittyviä palveluita henkilöille, jotka tarvitsevat työllistymiseen tukea. Säätiön tarkoituksen mukaisia palveluita ovat mm. työvalmennus, työkokeilu, työtoiminta ja työllistämispalvelut työttömille syrjäytymisuhan alaisille sekä vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Lisäksi säätiön tarkoituksena on järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää toimintaa, kuten sosiaalista palvelua, kuntouttavaa toimintaa, valmennusta ja koulutusta.

    3 TOIMINTAMUODOT
    Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan tuottamalla palveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Säätiö voi tällaisen toiminnan puitteissa tehdä yhteistyötä muiden yhteisöjen, yritysten ja kuntien kanssa sekä kehittää ja toteuttaa projektiluonteisia yhteistyöhankkeita. Säätiö voi toimia työnantajana. Säätiö voi osallistua toiminnallaan syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ohjaamiseen ja kouluttamiseen. Säätiö voi osallistua työllisyyden hoidon palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen sekä rakentaa uudenlaisia palvelupolkuja heikoimmassa asemassa oleville vauhdittaen heidän työllistymistään eri keinoin. Säätiö voi omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä harjoittaa sijoitustoimintaa ja liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Ellei toisin määrätä, liitetään tällainen lahjoitus, testamentti tai avustus säätiön käyttövaroihin.

    4 PERUSPÄÄOMA
    Säätiön peruspääoma on 50 000 euroa.

    5 HALLITUS
    Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, jonka jäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään neljätoista (14) jäsentä. Lounais-Hameen koulutuskuntayhtymän hallituksella on oikeus valita keskuudestaan seitsemän (7) säätiön hallituksen jäsentä. Lounais-Hameen koulutuskuntayhtymän omistajakunnilla (Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä) on oikeus valita enintään seitsemän (7) hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tulee valita joku Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän hallituksen valitsemista säätiön hallituksen jäsenistä. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtajalla ja elinvoimajohtajalla on hallituksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenet nimeää säätiön perustaja. Ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2023. Mikäli perustaja valitsee hallitukseen vähemmän kuin neljätoista (14) jäsentä, on hallituksen kokoonpanoa mahdollisuus täydentää ensimmäisen toimikauden aikana. Valitsijalla on oikeus erottaa nimeämänsa hallituksen jäsen. Jos jäsen on erotettu, menettänyt kelpoisuutensa, kuollut tai itse eronnut, valitsijalla on oikeus valita uusi hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio sekä korkeintaan markkinaehtoinen korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä. Hallitus päättää korvausten ja palkkioiden suuruuden.

    6 HALLITUKSEN KOKOONTUMINEN
    Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, etta hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai säätiölle valittu toimitusjohtaja sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Muissa tilanteissa kuin niissä, joissa säätiön saannöt tai säätiölaki edellyttavat määräenemmistöä, päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen kokouksessa tulee pitää pöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen tehtävään valittu jäsen allekirjoittaa ja jonka vähintään yksi, kokouksessa tehtävään valittu, hallituksen jäsen tarkastaa.

    7 MUUT TOIMIELIMET
    Säätiöllä voi olla asiamies tai säätiölain tarkoittama toimitusjohtaja hallituksen niin päättäessä. Hallitus voi myös asettaa säätiölle valiokuntia tai toimikuntia.

    8 TILINTARKASTAJA
    Säätiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.

    9 TILIKAUSI
    Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Säätiön ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2022.

    10 SÄÄTIÖN EDUSTAMINEN
    Säätiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen kaksi jäsentä yhdessä sekä mahdollinen toimitusjohtaja yksin. Hallitus voi lisäksi antaa edustamisoikeuden yksittäiselle hallituksen jäsenelle tai muulle nimetylle henkilölle.

    11 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SÄÄTIÖN PURKAMINEN
    Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa tai säätiö purkaa hallituksen kokouksessa, jossa on läsnä vähintään kaksi kolmannesta (2/3) hallituksen jäsenistä ja sääntöjen muuttamisen tai säätiön purkamisen hyväksyvien äänten lukumäärä on vähintään kaksi kolmannesta (2/3) koko hallituksen jäsenmäärästä. Sääntömuutos tai säätiön purkaminen tulee voimaan, kun se on rekisteröity. Jos säätiö puretaan tai lakkautetaan, säätiölle velkojen maksujen jälkeen jäävä omaisuus on lahjoitettava Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle käytettäväksi Lounais-Hämeen talousalueen työllistymistä edistävään toimintaan.

    Säätiön oikeutus ja suunniteltu tarkoitus

    Säätiötä on yhtiomuotona oikeutettu mm. helpommalla hankerahoituksella. LHKK:n yhtymävaltuuston kokouksessa [pöytäkirja], säätiömuotoa sekä sen tarkoitusta perustellaan seuraavasti:

    Säätiömuotoisena em. toimintaa voisi järjestää laajemmin ja monipuolisemmilla
    rahoitusvaihtoehdoilla, kuin kunta, kuntayhtymä tai osakeyhtiö voivat.

    Säätiö voisi alustavien suunnitelmien mukaan mm.:
    • Koordinoida mahdollisesti alueen kuntien järjestämiä työllisyydenhoidon
    palveluita
    • Osallistua tuleviin kilpailutuksiin ja onnistuessaan tässä tuottaa seudulla
    kuntouttavaa työtoimintaa hyvinvointialueelle
    • Hakea erilaisia työllistämiseen liittyviä rahoituksia, esim. työvoimapoliittisia hankkeita
    • Toimia palkkatukityöllistäjänä
    • Työllistää heikommassa työllistymistilanteessa olevia henkilöitä
    • Työllistää täsmätyökykyisiä, tarkentaa toimintakykyä ja ohjata avoimille
    työmarkkinoille
    • Toimia koulutus- tai oppisopimustyöpaikkana enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille
    • Järjestää käytännön työtoimintaa

    Yleisönosastokirjoitukseni

    Tässä on Forssan Lehteen lähettämäni kirjoitus, joka julkaistiin lauantain 3.6 lehdessä pienin muutoksin:

    Kuka suuntaa Fokkaa?

    Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä on seitsemän kunnan yhteishanke, joka tuottaa laajan kirjon koulutuksen ja työllistämisen palveluita, kuten Fai, Faktia ja Jobpari. Näiden aikaisempien toimintojen lisäksi kuntayhtymä on perustanut säätiön nimeltä Fokka, jonka tarkoituksena on tuottaa työllistymisen palveluita kuten pajatoimintaa ja ohjaamopalveluita TE24-uudistuksen viitekehyksessä.

     

    Omasta mielestäni ei ole kysettäkään siitä, etteikö kuntayhtymällä olisi kykyä hoitaa näitä palveluita: nykyisessä johdossa LHKK on kehittynyt palkituksi laajan osaamisen palvelutaloksi. Mistä olen huolissani, on rakenteilla oleva yritysrakenne, sillä omistajaohjauksen näkökulmasta säätiö on itsenäisyytensä vuoksi ongelmallinen: sitä kun ei kukaan varsinaisesti omista.

     

    Perinteisetkin kuntakonsernin yksiköt, kuten osakeyhtiöt, ovat suhteellisen itsenäisiä, mutta ne sentään ovat juridisesti kunnan tai kuntien omistuksessa. Kuntayhtymät voidaan myös katsoa itsenäisiksi, mutta niillä on omaa tarkastustoimintaa, kuten kunnillakin. Säätiöön ei päde kumpikaan näistä, vaan säätiö toimii täysin itsenäisesti omien sääntöjensä mukaan, jotka voivat muuttua koska vain, hallituksen ⅔ enemmistön niin päättäessä. Analysoin säätiön sääntöjä tarkemmin kotisivuillani.

     

    Säätiöt ovat nouseva trendi, sillä hankerahaa säätiö saa yleensä paremmilla ehdoilla, kuin muut yhtiömuodot. Huomattavaa kuitenkin on, että vaikka Fokkaan nyt siirtyvä pajatoiminta on hankerahoituksen alla, tulevaisuudessa suunniteltu TE24-rahoitteinen ohjaamotoiminta ei sitä ole, vaan rahoitus tähän tulee valtiolta kuntien kautta. Tällaista palvelua voisi tuottaa myös normaali kuntaomisteinen osakeyhtiö.

     

    Nostaisin esiin kolme ratkaisua, listattuna helpoimmasta (mutta epävarmasta) vaikeimpaan (mutta varmimpaan):

    1. Säätiön sääntöihin on rakennettava nykyisiä vahvempia omistajaohjauselementtejä, kuten säännöllinen raportointi kunnille. Säätiön säännöt eivät tosin ole kiveen hakattuja, ja voivat muuttua myöhemmin.
    2. Säännöissä voidaan määrätä, että jokaisen kunnan, sekä LHKK:n suostumus tuleviin sääntömuutoksiin tarvitaan (SäätiöL 6 luku, 1 §, 2 momentti). Tämä toivottavasti tehdään kohdan 1 jälkeen.
    3. Toiminnot pitäisi rakentaa siten, että ei-hankerahoituksellinen toiminta järjestettäisiin kuntien ja Fokan kesken osakeyhtiömuotoisesti, jotta Fokka voisi osallistua hankkeiden osalta osakeyhtiön tarjoamien palveluiden tuottamiseen. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa monimutkaiselta, mielestäni demokratiaan pohjautuva omistajaohjaus on arvo, joka oikeuttaa tällaisen järjestelyn.

     

    Muuten uskon, että LHKK:n resurssit ovat juuri oikeat näiden palveluiden tuottamiseen, kunhan emme rakenna itsenäistä omaisuutta, jota emme välttämättä saa takaisin hallintaamme tulevaisuudessa. Nähdäkseni tulevaisuudessa heillä voisi hyvinkin olla rahkeita toimittaa myös muita TE24-palveluita Hämeenlinnan yhteistoiminta-alueelle palveluntuottajana.

     

    Ville Sundell

    Valtuutettu (vihr.)

    LISÄYS 5.6: Lisätty pohdintaa Faktiasta kappaleeseen ”Katsaus säätiön rakenteeseen ja sääntöihin”.

  • Ensimmäisen valtuustovuoden kooste

    Kesätauko on ohi, ja tänään on syyskauden ensimmäinen valtuusto. Nyt onkin oiva aika luoda katsaus ensimmäiseen valtuustovuoteeni. Alla on kooste lähes kaikista pitämistäni puheenvuoroista lyhyitä teknisiä huomautuksia lukuunottamatta ajalta 2021 syksy – 2022 kesä.

     

  • Ei seiniä, vaan palveluita

    Tänään valtuustossa on tarkoitus päättää Talsoilan koulun kohtalosta. Uskallan väittää, että valtuustossa ei ole yhtäkään joka haluaisi sulkea kouluja, mutta Talsoilan koulun jatkaminen toisi noin 300 000 euron vuosittaiset kustannukset palvelusta, josta pääsevät hyötymään vain harvat. Tuolla rahalla saisi paljon muutakin: esimerkiksi oppimista ja oppijoiden hyvinvointia parantavia palveluita kaikille kaupunkimme oppijoille, ja heidän perheilleen.

    Miksi siis tarjota kallista lisäpalvelua, josta pääsisi nauttimaan koko ajan harveneva joukko lapsia ja perheitä, sen sijaan, että kehitettäisiin kaikille oppijoille yhteisiä palveluita?

    Kun Talsoilan sulkeminen nostettiin esille, pääsiallisena motivaationa toimi tulevat säästötarpeet (lapsimäärän laskun lisäksi). Nyt perusopetuksesta on lähiaikoina säästetty mielestäni liiankin tehokkaasti, eikä siitä pitäisi leikata tämän enempää. Mutta tästä koituva säästö on ohjattava kaikkien oppijoiden hyväksi. Puoluetoverini Jari Isotalo sai hyväksyttyä ponnen, jonka mukaan tämän säästön on siirryttävä sellaisenaan perusopetuksen käytettäväksi, ja täten kompensoitaisiin viime aikojen leikkaukset opetukseen.

    Kaikki Forssan keskustan koulut ovat käytännössä lähikouluja, ja lapsivaikutusten arvioinnista (LAVA) ei löytynyt mitään suuria vaaran merkkejä [tulokset]. Käytänössä kaikki tämän prosessin aikana kertynyt tieto puoltaa Talsoilan koulun lakkauttamista [lähdemateriaalit].

    On myös esitetty, että ongelmaa ei ole, sillä oppijoiden vähetessä myös kustannukset vähenevät. Tämä ei pidä paikkansa: suurin osa kustannuksista tulee ryhmien ylläpitämisestä, eli henkilöstöstä. Yksittäisen opiskelijan nettovaikutus rajautuu käytännössä pelkkiin oppimateriaalikustannuksiin (ja laskennallisesti ruokakustannuksiin). Mutta valtionosuudet (summa jonka valtio maksaa kaupungille per oppilas) vähenevät. Forssan pitäisi siis järjestää lisärahoitusta muista lähteistä kattaakseen tämän vajeen.

    Kopioin tähän suoraan Kouluverkkoselvitys 2:sta ”usein kysytyt kysymykset”:

    Miksi tällaista kouluverkko selvitystä tehdään?

    Perussyy selvityksen tekemiselle on syntyvyyden jyrkkä lasku. Vuonna 2020 syntyneitä lapsia asuu Forssassa vain 90. Arvio on, että myös jatkossa Forssaan syntyy vuosittain noin 100 lasta. Oppilaita ei tulevaisuudessa riitä kaikkiin kouluihin siten, että opetusryhmistä saataisiin järkevän kokoisia. Oppilaiden määrällä on suora yhteys kaupungin saamiin valtionosuuksiin. Perussyy on myös se, että ikäihmisten suhteellinen osuus lisääntyy. Palvelutarpeet vanhuspalveluissa ja terveyspalveluissa ovat tästä johtuen kasvussa.

    Kouluverkkoselvitys on Forssan kaupunginvaltuuston tahto. Kaupunginvaltuuston 14.12.2020 (103§) hyväksymässä vuoden 2021 talousarviokirjan perusopetusta koskevassa tavoitelomakkeessa todetaan seuraavaa:

    ”Tehdään palvelutarpeen muutoksiin perustuvat, kouluverkkoon liittyvät selvitykset siten, että päätökset niihin liittyen on mahdollista tehdä tammikuussa 2021”.

     

    Tuleeko liikuntatiloista pulaa, jos Talsoilan koulun sali ei enää ole käytössä?

    Lasten määrän väheneminen vaikutta myös seurojen harrastajamääriin, joka tulevat laskemaan. Mikäli lisää liikuntatilaa tarvitaan, voidaan ratkaisuja hakea yksityisistä liikuntatiloista, kuten jo tällä hetkellä tehdään Forssan Suuppareiden kanssa.

     

    Voidaanko Talsoilan koulun toimintaa jatkaa vielä vuoteen 2025?

    Periaatteessa voidaan, mutta talouden kannalta jokainen lisävuosi tuo kuluja, joka voitaisiin välttää etupainotteisella kouluverkon tiivistämisellä.

     

    Riittäkö henkilökunnalle töitä vai joudutaanko ihmisiä irtisanomaan?
    Ei jouduta. Kaikille vakituisille viran ja toimenhaltijoille on tarjolla työtä.

     

    Mitäpä jos Forssan väkimäärä kääntyykin kasvuun ja oppilaiden määrä lisääntyy?

    Vaikka kouluverkkoa tiivistetään raportissa esitetyllä tavalla, niin kaikissa luokissa on edelleen tilaa uusille oppilaille. Mikäli oppilaita tulisi jostakin syystä valtavia määriä lisää, niin Yhteislyseolla tulee vapautumaan opetustiloja tulevina vuosina.

     

    Muodostuuko joillekin oppilaille koulumatka liian pitkäksi tai rasittavaksi, jos Talsoilan koulu lakkautetaan?

    Keskustaalueella koulut ovat varsin tiiviillä alueella. Koulumatkat keskimäärin pysyvät oppilailla nykyisen pituisina. Joillakin yksittäisillä oppilailla koulumatka kasvaa. Tulee muistaa, että vuosiluokkien 12 oppilaat ovat oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen, mikäli koulumatka ylittää 3 kilometriä. Turvallisista koulureiteistä ja koulumatkoista on tehty selvitys. Tyykikyydin aikataulua voidaan täsmentää siten, että se palvelee oppilaita hyvin esimerkiksi Paavolan suunnalta Monikylään.

     

    Jos Talsoilan koulu lakkautetaan, niin pääseväkö kaikki oppilaat uuteen Monikylään?

    Suuri osa pääsee, mutta eivät kaikki. Nykyisen Talsoilan koulun alueen oppilaiden koulupaikka määräytyy lakkauttamisen jälkeen asuinpaikan mukaan. Kaikulan alueella asuvat lapset menevät Vieremän kouluun. Rantapuistosta ja Puutarhan alueilta mennään Keskuskouluun. Muiden oppilaiden koulupaikka on uusi Monikylä. Huoltajilla on mahdollisuus kuitenkin anoa lapsensa pääsyä toissijaiseen kouluun, jos se vaikka ystävyyssuhteiden säilymisen kannalta koetaan tärkeäksi. Toissijaisen kouluun siirtymisen mahdollistaminen otetaan suunnittelussa huomioon.

     

    Onko Talsoilan koulun lakkauttamien jo päätetty vai voiko asiaan vielä vaikuttaa?

    Ei ole päätetty. Lautakunta pyytää asiasta lausuntoja ja edellyttää, että asiasta tehdään laaja lapsivaikutusten arviointi. On varmaa ja toivottavaa, että asian tiimoilta käydään laaja ja monipuolinen julkinen keskustelu ennen päätöksentekoa. Alustavan aikataulun mukaan lautakunta tekee oman esityksensä kouluverkosta huhtikuussa 2021. Tämän jälkeen esitys etenee kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.

     

    Miksi Talsoilan koulua esitetään lakkautettavaksi? Miksi ei jotain muuta koulua?

    Keskuskoulu on vuosiluokkien 19 suuri koulu ja sitä tarvitaan edelleen. Koijärven koulu on selvästi keskustaalueen ulkopuolella ja se oppilasennuste on hyvin vakaa. Reunaalueilla sijaitsevista kouluista (Vieremä ja Heikka) voidaan oppilaita siirtää käytännössä vain yhteen kouluun, jolloin opetusryhmiä ei pystytä optimoimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

     

    Olisiko järkevämpää lakkauttaa Vieremän koulu Talsoilan koulun sijaan?

    Vieremän koulu on reunaalueen oppilasmäärältään pieni koulu. Mikäli se lakkautettaisiin, oppilaat menisivät käytännössä kaikki Talsoilaan. Koulumatkat pidentyisivät (lähes) kaikilla Vieremän alueen oppilailla. Talouden näkökulmasta ratkaisun säästövaikutukset olisivat vain 100 000150 000 euroa vuodessa. Vieremän koulun lakkauttamien ei tasaisi opetusryhmien kokoja koko kaupungissa optimaalisella tavalla.

     

    Olisiko järkevämpää lakkauttaa Keskuskoulu tai Heikan koulu Talsoilan sijaan?

    Keskuskoulun lakkauttaminen vuonna 2022 ei ole mahdollista. Keskuskoulussa on alaluokkien lisäksi vuosiluokkien 79 opetusta. Oppilasmäärien väheneminen toteutuu yläkoulussa vasta 2030 luvulla. Yläkoulun opetussuunnitelmaan kuuluu oppiaineita, joita opetetaan erikoisluokkatiloissa. Tällaisia oppiaineita ovat mm. kotitalous, fysiikka, kemia, käsityö. Näiden aineiden opetussuunnitelman mukaisia opetustiloja ei ole alakouluissa. Heikan koulun lakkauttaminen on toiminnan ja talouden kannalta huono vaihtoehto. Heikan koulun oppilaat eivät mahdu Keskuskoululle. Teoriassa on mahdollista muuttaa koko keskustaalueen oppilaaksiottoa, mutta se johtaisi tilanteeseen, jossa osan oppilaiden koulumatka kulkisi lähimmän koulun ohi johonkin muuhun keskustaalueen kouluun. Heikan koulun lakkauttamien pidentäisi oppilaiden koulumatkoja eniten esillä olevista vaihtoehdoista.

     

    Voidaanko Keskuskoulun alakoulun oppilaat siirtää Monikylään ja Talsoilaan?

    Teoriassa voi, mutta on huomattava, että merkittävä osa Keskuskoulun vuosiluokkien 16 oppilaista asuu Kalliomäessä ja Korkeavahan alueella, Keskus ja Heikan koulujen välisellä alueella. Mikäli Keskuskoulun alaluokat lakkautetaan edellä mainittujen alueiden huoltajat hakisivat lapsilleen koulupaikkaa vieressä olevasta Heikan koulusta, jonne ei valitettavasti lisäoppilaita mahdu. Oppilaita jouduttaisiin ohjaamaan toimivan alakoulun vierestä ja läheisyydestä kauempana oleviin kouluihin. Keskuskoulun alakoulun lakkauttamisen vaikutus talouteen olisi pieni eikä sillä olisi merkittävää vaikutusta koko kaupungin oppilasryhmien optimointiin.

     

    Joudutaanko Talsoilan koulu lakkauttamaan, koska Monikylä rakennetaan?

    Ei. Monikylän rakentaminen on järkevä päätös, jolla jo osaltaan tiivistetään palveluverkkoa. Se korvaa Kurjenpesän ja Taikatuulen päiväkodit sekä Tölön ja Kuhalan koulut. Uuden Monikylän rakentaminen on merkittävästi edullisempi vaihtoehto kuin em. entisten kiinteistöjen peruskorjaus. Lisäksi neljän yksikön toiminnan tiivistäminen yhteen yksikköön tuo merkittäviä säästöjä käyttötalouteen.

     

    Talsoilan koulun lakkauttamisella on laskettu saatavan säästöä 450 000650 000
    euroa vuodessa? Miksi arvio on noin epätarkka?

    1. Oppilaiden tuen tarpeet vaihtelevat vuosittain. On vaikea ennakoida esimerkiksi erityisen tuen tarpeita vuonna 2022 ja siitä eteenpäin.

    2. Taloudessa on varauduttu siihen, että mikäli Talsoilan koulu lakkautetaan, saattaa huoltajat aluksi anoa lapsilleen normaalia enemmän oikeutta käydä toissijaisessa koulussa. Toissijaiseen kouluun anomisen perusteena voi olla, vaikka halu päästä samaan kouluun kuin kaverit.

    3. On huomattava, että mikäli koulu lakkautetaan keväällä 2022, muodostuu säästöä ensimmäisenä vuonna (2022) vain puolen vuoden ajalta.

    Ehdottomasti merkittävin tekijä käyttömenojen säästöjen kannalta on opetusryhmien määrän väheneminen (henkilöstön väheneminen) eli henkilöstökulujen väheneminen. Jonkin verran vaikutusta on myös vuokrakuluilla ja muilla tukipalvelukuluilla.

     

    Mikäli Talsoila lakkautetaan 2022, niin joudutaanko luokkien oppilaat eri kouluihin?

    Mikäli Talsoila lakkautetaan 2022, niin oppilaille osoitetaan koulupaikka asuinpaikan mukaan. Tällöin tosiaan Talsoilan olemassa olevat luokat ”hajoavat”. Huoltajille tarjotaan kuitenkin mahdollisuus keväällä 2022 hakea toissijaiseen kouluun. Hakemuksen perusteena voi olla vaikkapa kaverisuhteiden säilyminen. Tässä tilanteessa pyritään toteuttamaan kaikkien huoltajien/oppilaiden toiveet.

    Esimerkki: Talsoilan vuoden 2022 aloittavista (35) kuudesluokkalaisista Monkylään ohjataan 25 oppilasta Vieremään 3 oppilasta ja Keskuskoululle 7 oppilasta. Monikylässä olisi syksyllä 2022 kolme 18 oppilaan kuudetta luokkaa. Vaikka kaikki kymmenen (Vieremään ja Keskurille ohjatut lapset) haluaisivat toissijaiseen kouluun Monikylään, niin siitä ei muodostuisi ongelmaa, vaan luokkiin mahtuu ja Monikylän luokkien koko olisi edelleen järkevä eli 21,21 ja 22. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että kaikki perheet haluaisivat lapsensa Monikylään. Sama on tilanne Forssan muissa kouluissa. Luokkiin mahtuu oppilaita, jos hakemuksia niihin tulee. Kokemuksen mukaan tulevina vuosina tilanne kuitenkin vakiintuu ja oppilaat menevät pääosin heille osoitettuun lähikouluun.

     

    Lisääntyykö kiusaaminen isommassa yksikössä?

    Kiusaamisen ja koulun koon välillä ei suoraa yhteyttä, kysymys on enemmänkin siitä, miten käytännön koulut on organisoitu ja järjestetty ja sitä, kuinka systemaattisesti kiusaamiseen puututaan. Monikylä on suunniteltu siten, että alakoulussa on kolme solua/kylää, jossa kussakin on kaksi luokkaastetta. Tämä tarkoittaa, että vuosiluokilla 1 ja 2 ja vuosiluokilla 3 ja 4 sekä 5 ja 6 on omat solut/kylät, joista jokaisesta on omat kulkuyhteydet ulos. Solussa/kylässä on oppilaita noin 50, mikäli Talsoila jatkaa ja vajaa 100 lasta, mikäli Talsoila lakkautetaan. Oppilaan lähityöyhteisö on siis oman solun/kylän oppilaat ja ne aikuiset, jotka heitä kasvattavat ja opettavat. Tämä on sopiva pienen koulun kokoinen lähityöyhteisö oppilaita ja kavereita sekä turvallisia aikuisia. Huomattavaa on, että myös pihaalueita on jaoteltu eri ikäkausien mukaan.

     

    Voidaanko päiväkoti Axel Wahrenin esiopetus siirtää muualle ja saada siitä
    säästöjä?

    Esiopetuksen lisäksi valtaosa eskarilaisista tarvitsee täydentävää varhaiskasvatusta. Ko. täydentävän varhaiskasvatuksen järjestäminen koulun tiloissa ei ole optimaalinen vaihtoehto. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstömääristä säädetään asetuksella. Henkilöstömäärä on sidoksissa lasten määrään ja sitä seurataan jatkuvasti. Esiopetuksen sijoittamisella pois Kehräämöalueelta ei saavuteta henkilöstösäästöjä. Hajauttaminen saattaisi aiheuttaa jopa pientä lisäystä henkilöstömenoihin. Ainoa varma säästö olisi tilavuokra, joka noin 60 000 euroa vuodessa.

     

    Vaikuttaako Talsoilan koulun lakkauttaminen alueen asuntojen hintaan?

    Vaikea sanoa varmuudella. Talsoilan, Paavolan ym. lapset pääsevät syksyllä 2022 uuteen valmistuvaan Monikylään. Uusi koulu ja turvalliset ja nykyaikaiset oppimisympäristöt saattavat olla vetovoimatekijä.


    Miksi kouluverkkoa ei muutettu samassa yhteydessä, kun päätettiin Monikylän
    rakentamisesta?

    Siihen on kaksi syytä.

    1. Koulujen peruskorjauksiin ja Monikylän rakentamiseen liittyvää asiakokonaisuutta valmisteltiin kaikkiaan noin viisi vuotta. Monikylän hankesuunnitelma valmistui vuonna 2018. Tällöin oppilasennusteet lähtivät siitä, että lapsia syntyy vähintään 110 lasta vuodessa. Todellisuus on, että syntyviä lapsia on alle 100.

    2. Kuntatalouden oletetaan kiristyvän merkittävästi vuoden 2021 jälkeen. Talouden näkökulmasta on perusteltua tehdä palveluverkkoon liittyvät muutokset etupainotteisesti. Lisäksi palvelutarpeet kasvavat mm. vanhuspalveluissa.

     

    Onko lapset huomioitu kouluverkkoselvitystä tehtäessä?

    Sivistys ja tulevaisuusautakunta päätti kokouksessaan 26.1.2021, että mahdollisista kouluverkkomuutoksista tehdään laaja lapsivaikutusten arviointi (LAVA). Arviointoprosessin valmistelu aloitettiin välittömästi. Lautakunta ohjeistaa ja linjaa LAVA:n toteutusta helmikuun kokouksessaan. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla valmis ennen kuin sivistys ja tulevaisuuslautakunta tekee kouluverkosta oman esityksensä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle hutikuussa 2021. Lapsivaikutusten arvioinnin tulokset.

    Tähän loppuun vielä vaalikonevastaukseni vuodelta 2021:

  • Aluevaaliteemani

    Aluevaaliteemani

    Suomeen tulee uusi hallintotaso valtion ja kunnan väliin: 21 hyvinvointialuetta, joihin valitaan ensimmäinen valtuusto tammikuun vaaleissa. Itse olen ehdolla Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

    Vaikkakin hyvinvointialueet aloittavatkin sote- ja pelastusalan lähtökohdista, itse olen kiinnostunut alusta alkaen kehittämään hyvinvointialueestamme organisaatiota joka voisi ottaa hoitaakseen muitakin nykyisin kunnilla olevia tehtäviä ja täten purkaa jännitteitä kuntaliitoksiin liittyen. Nykyinen laki hyvinvointialueista sallisi tämän jo jossain määrin, ja tämä on ollut alusta asti vaaliteemani. Myöskin jo olemassaolevilta maakunnilta (meillä Kanta-Hämeessä Hämeen liitto) pitäisi mielestäni siirtää tehtävät, kuten maakuntakaava, hyvinvointialueille.

    Jo aikaisemman maakuntaehdotuksen (jonka henkisiä jatkajia nämä tulevat 21 hyvinvointialuetta ovat) aikaan olin sitä mieltä, että Suomeen ei tarvita kuin 18 varsinaista kuntaa.

    Suomen väkiluku on pienempi kuin Toronton (joka on yksi kunta), ja mielestäni siksi emme tarvitse yli kolmeasataa kuntaa. Vaikka kuntapoliitikon ei näin pitäisi sanoakaan, näkisin vääjämättömänä kunnallisen hallintotaakan keventämisen suuremmalle hallintoalueelle, tässä tapauksessa siis hyvinvointialueelle. Pienemmät hallintoalueet ovat kyllä tarpeen (kuten monessa Suomea suuremmassa kaupungissa, esimerkiksi Pietarissa), ja kunnat olisivat tähän tehtävään mainioita jatkossakin.

    Tällöin ei tarvittaisi kuntaliitoksiakaan.

    Mitä sitten näiden vaalien ykkösteemaan, eli sote- ja pelastusalaan, tulee, olen sitoutunut täysin vihreiden valtakunnalliseen aluevaaliohjelmaan, sekä hyvinvointialueemme aluevaaliohjelmaan.

  • ”Me kyllä tiedämme mikä nuoria kiinnostaa”

    Kauden ensimmäinen valtuuston kokous pidettiin 23.8 [pöytäkirja], jossa oli esillä nuorten vaikutusmahdollisuudet, tarkemmin ottaen Nuorisovaltuuston oikeudet lautakuntien kokouksiin, ja kokouksissa [asiakohta].

    Käytin myös ensimmäisen puheenvuoroni koskien mielestäni suurinta ongelmaa koko keskustelussa: meitä ”setämiehiä” (sukupuolesta ja iästä riippumatta) jotka kuvittelemme tietävämme mitä nuoret haluavat, ja mistä he ovat kiinnostuneita. Tällöin päätimme yksimielisesti palauttaa aloitteen takaisin valmisteluun turvataksemme nuorisovaltuuston mahdollisuudet lautakunnissa hallintosääntöä – tuota kaupungin ”perustuslakia” – muuttaen.

    Toisen puheenvuoron käytin toisessa valtuuston kokouksessa 20.9 [pöytäkirja], jossa yritin palauttaa mielestäni torson hallituksen esityksen jälleen takaisin valmisteluun, siihen kuitenkaan kannatusta saamatta [asiakohta].

    Mielestäni Nuorisovaltuuston pitäisi saada hallintosäännössä turvattu oikeus osallistua lautakuntiin, kuten esimerkiksi Riihimäellä on tehty. Tämä ei kuitenkaan vaikuta olevan hallituksen tahtotila.

Creative Commons License
Except where otherwise noted, the content on this site is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.