Luin maanantain 15.4.2024 valtuustossa seuraavan aloitteen [pöytäkirja, Forssan Lehti, YouTube]:

Forssa on herättänyt viime aikoina kaivosjättien huomion, ja ikävä kyllä jotkin näistä toimijoista ovat tunnettuja epäeettisestä toiminnastaan.

Vaikka kaivokset ovatkin yhteiskunnallemme tarpeen, mielestämme näin ympäristökriittistä liiketoimintaa saisi harjoittaa vain korkeilla eettisillä standardeilla toimiva taho. Myöskin kokonaisvaikutukset huomioiden joistain kaivoksista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Viime kesänä voimaan tullut uusi kaivoslaki selkeyttää kunnan asemaa suhteessa kaivosalaan, antaen kunnalle mahdollisuuden päättää kaavoituksella alueelleen perustettavista kaivoksista.

Nyt Forssalla on mahdollisuus näyttää, mitä kaupunkistrategian mukainen järkivihreys käytännössä tarkoittaa.

Vaikka toimijoiden eettisyyden mittaaminen ei ole helppo tehtävä, koko ajan yleistyvä ESG-luokittaminen onneksi helpottaa tätä tehtävää. ESG-luokitus on usein numeraalinen arvio yrityksen toiminnasta ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmista. Vaikka tällä hetkellä ESG-luokittaminen on villi länsi, jossa mikä tahansa luokitusyritys voi luokittaa minkä tahansa yrityksen lähes mielivaltaisin perustein, EU pyrkii sääntelyn keinoin tuomaan selvyyttä luokittamiseen, luoden ympäristön jossa yrityksiä ESG-luokitellaan jatkossa samoilla pelisäännöillä.

Voisimme esimerkiksi asettaa eettisen toimijan rajaksi sijoittumisen vastuullisempaan kolmannekseen huonoimman EU-sertifioidun ESG-luokituksensa mukaan.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki päättää kaavoittaa kaivoslain mukaista toimintaa vain, jos kaikki hankkeeseen liittyvät toimijat ovat vastuullisiksi ESG-luokiteltuja.

Koska aloitteen lähestymistapa sekä laki, johon se nojaa, ovat uusia, ajattelin tässä käydä aloitteen toimintamekanismin ja perustelut yksityiskohtaisesti läpi.

Taustaa

Uudistunut kaivoslaki tuli voimaan kesällä 2023, ja selkeytti merkittävästi kunnan asemaa kaivosten perustamisessa. Siinä missä kuntakaavan vaikutus kaivoksen perustamiseen on ollut epäselvä, ja käytännössä olematon, uuden lain perusteella kaivoslupa voidaan myöntää vain hankkeille, jotka perustuvat voimassa olevaan kaavoitukseen. Tämä antaa kunnille käytännössä mahdollisuuden päättää kaivosten perustamisesta alueilleen.

ESG-luokittaminen, eli yritysten vastuullisuuden mittaaminen, on jatkuvasti kasvava ala. Ongelmana on, että luokitusyrityksiä ei tällä hetkellä juurikaan säädellä. Eli yritys X voi saada merkittävästi erilaisen ESG-arvosanan luokittajalta A kuin luokittajalta B. EU on tarttumassa tähän ongelmaan rakentamalla sääntelyä, jolloin luokittajien täytyisi suorittaa luokittaminen suunnilleen samoin tavoin, ja samoilla kriteereillä.

Soveltamisala

Aloitteessa ehdotettua valtuuston päätöstä on tarkoitus soveltaa tilanteissa, joissa esimerkiksi tontin omistaja hakee kaavamuutosta kaivokselleen. Eli tarkoituksena ei ole puuttua tätä edeltäviin kevyempiin toimiin, kuten malminetsintään.

Toimintamekanismi

Kyse ei ole varsinaisesti kaavoituksesta itsessään, vaan valtuuston asettamista kriteereistä, joilla kaavoitusprosessi käynnistetään. Kunnalla ei ole lähtökohtaisesti velvollisuutta reagoida hakemukseen kaavoitusmenettelyn käynnistämisestä, kuten Pölönen ja Leino vertaisarvioidussa artikkelissaan ”Kaivossektorin hyväksyttävyysvaje ja paikallisten vaikuttamismahdollisuudet” [pdf] toteavat (s. 48).

Seuraavaksi hankkeeseen liittyvät toimijat arvotetaan näillä etukäteen määritellyillä ESG-kriteereillä. Kaavoitusprosessi käynnistyy, ja etenee normaalin kaavoitusprosessin tavoin tästä pisteestä eteenpäin, jos nämä kriteerit täyttyvät.

Avoimet kysymykset

Tämä uusi lähestymistapa nostaa esille muutamia juridisia kysymyksiä, joihin tarjoan yhden mahdollisen vastauksen jokaiseen. Lopullista vastausta ei voi antaa kuin (korkein) hallinto-oikeus. Tähän pohdintaan on osallistunut merkittävästi Suomen luonnonsuojeluliiton lakiapu sekä Kuntaliiton hallintojuristit.

1. Voivatko vastuullisuutta mittaavat ESG-kriteerit aiheuttaa kiellettyä syrjintää elinkeinonharjoittajien välillä? Vaikka tästä ei suoraan säädetä kaivoslaissa, lähin vastaavuus kuntien, elinkeinonharjoittajien ja vastuullisuusvaatimusten osalta löytyy hankintalainsäädännöstä, tarkemmin kunnan mahdollisuudesta asettaa hankintasääntö. Hankintasäännöissä kunnilla on mahdollisuus asettaa kriteerejä elinkeinonharjoittajia kohtaan, kunhan näiden kriteereiden voidaan katsoa olevan reiluja kaikille. Yksi sallittu kriteeristö on vastuullisuuden mittaaminen esimerkiksi sertifikaateilla. Forssan oma hankintaohje asettaa mm. seuraavan kriteerin: “Kilpailutuksen kohteena olevilta tuotteilta tai palveluilta voidaan edellyttää merkkiä näytöksi siitä, että hankinnan kohde on haluttujen ympäristöominaisuuksien, sosiaalisten ominaisuuksien tai muiden ominaisuuksien mukainen.” Nykylainsäädännön henki sekä kansallisesti että EU:ssa tukee vastuullisten toimijoiden suosimista.
2. Voidaanko kaivoksen kaavoitusta estää maankäytön ulkopuolisista asioista johtuvista syistä? Tämä ei ole välttämättä lainkaan maankäytöllinen kysymys, sillä kuten todettua yllä, kunnan ei ole pakko käynnistää kaavoitusmenettelyä sidosryhmien aloitteesta. Tämä aloite ei tarkoituksella ota kantaa kunnan oma-aloitteiseen kaavoitukseen: tällaisesta aloitteesta ei olisi paljoakaan hyötyä, sillä valtuusto lopulta hyväksyisi tai hylkäisi kaavan ylimpänä päättävänä elimenä joka tapauksessa.
3. Onko ESG paras mittari? Varmastikaan ei paras, koska eettisen toiminnan mittaaminen on suhteellisen uusi ala, joka varmasti kehittyy tulevaisuudessa. En kuitenkaan ole tietoinen, että mitään parempaakaan tapaa olisi vielä kehitetty. Mutta periaatteeni on, että aloitteen pitäisi sisältää aina ainakin yksi konkreettinen ratkaisu, ja nykyinen ESG-luokittamisen ja EU-sääntelyn yhdistelmä nähdäkseni tarjoaa sellaisen. Kun parempia mittareita kehitetään, Forssa voi siirtyä käyttämään niitä.

Pohdintaa

Tämä on uuteen lakiin perustuva, uudenlainen aloite. Tämä lähestymistapa on kuitenkin juridisesti perusteltavissa, ja nähdäkseni kestää tarkastelun. Tämä aloite myöskin nojaa vasta käynnistyvään EU-sääntelyyn ESG-luokittajista. Tämä ei varmastikaan ole ongelma, sillä ensimmäiseen Forssaan liittyvään kaivoslupahakemukseen menee varmasti vuosia, jolloin sääntely mitä suuremmalla todennäköisyydellä jo käy ja kukkuu (alustavasti sääntely tulisi voimaan vuoden 2025 aikana). Aloitteessa ehdotettu ESG-vaatimus on tarkoituksella asetettu korkeaksi, onhan kaivostoiminnalla merkittävät ympäristöseuraamukset (tällä hetkellä en ole tietoinen, että yksikään kaivosyhtiö läpäisisi sitä). Tosin, tämä on varmaankin se aloitteen kohta, joka saattaa tarkentua aloiteprosessin edetessä.

Tämä aloite on esitelty seuraaville tahoille: Suomen Kuntaliitto ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lounais-Hämeen Vihreät ry, Hämeen tieteen ja teknologian vihreät ry, Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry sekä Forssan kaupunki, ja lähetetty perusteluineen kopiona Rio Tinto Exploration Finland Oy:lle.

Aloitteen kirjoittajana julkaisen aloitteen tekstin tekijänoikeusvapaana CC0:n alla, muu blogitekstini on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssin alla, kuten muutkin blogikirjoitukseni. Tätä kirjoitusta on täydennetty 7.8 Kuntaliiton vastauksen perusteella, sekä 15.9 täydennetty ja korjattu tekstiä. Alkuperäinen kirjoitus on saatavilla Wayback Machinesta.