Forssan Lehti julkaisi 9.11.2026 yleisönosastokirjoitukseni kunnallisverosta ja sen laskemistavasta:
Kuntaverotus koostuu kahdesta merkittävästä verolajista: kiinteistöverosta sekä ansiotuloihin perustuvasta kunnallisverosta. Vaikka kuntaverotukseen kuuluu muitakin verolajeja, mm. osuus yhteisö- sekä kaivosverosta, yleensä kunnallisessa verotuksessa puhuttaa nimenomaan kunnallisvero, sillä se koskettaa kuntalaista suoraan. Myöskin sote-uudistuksen jälkeisenä aikana juuri kunnallisvero on ollut myllerryksessä.
Kunnat päättävät kunnallisveroprosentistaan syksyllä, sillä lain mukaan veroprosentti on ilmoitettava Verohallinnolle marraskuun 17. päivään mennessä. On siis oiva aika käydä läpi, mistä kunnallisvero koostuu, kuinka se lasketaan, ja ehkä se tärkein: kuinka kunnallisveroprosentin muutos näkyy kuntalaisen pankkitilillä.
Tutustukaamme kunnallisverotuksen ihmeelliseen maailmaan keskivertoforssalaisen kautta. Kutsukaamme häntä Mariaksi maamme suosituimman nimen mukaan. Maria tienasi vuonna 2024 bruttona suunnilleen 29 000 € vuodessa. Kunnallisveroa ei makseta lainkaan kaikkein pienimmistä tuloista, mutta koska palkansaajan kunnallisverokynnys vuodelle 2026 on Kuntaliiton mukaan 19 620 €, Maria on kunnallisveron piirissä.
Marian verotettavat ansiotulot vähennysten jälkeen olivat 22 472 € vuodessa (Forssan mediaanitulo Verohallinnon viimeisimmän tilaston mukaan), ja Maria maksaa tämän perusteella kunnallisveroa vuonna 2026 Forssan 8,5 %:n mukaisesti 1 910,12 €. (Yksinkertaistamisen vuoksi Maria on ikävästi palkkakuopassa.)
Forssan veroprosentti on seutukuntamme matalin, lähes koko Kanta-Hämeen: matalammat veroprosentit ovat ainoastaan Riihimäellä (7,9 %), Hämeenlinnalla (8,4 %) ja Hattulalla (8,4 %), joista Hattula näyttäisi vuonna 2027 ajavan Forssan ohi korottaen veroprosenttiaan 8,6 %:iin. Seutukunnalla lähimpänä on Tammela (8,9 %).
Suomenkin mittakaavassa väkiluvultaan lähimmissä verrokkikunnissa on korkeampi veroprosentti kuin Forssassa: esimerkiksi Forssaa 122 asukasta suuremmassa Akaassa veroprosentti on 9,9 % ja 440 asukasta pienemmässä Janakkalassa 8,9 %. Mediaaniveroprosentti 10 000 – 20 000 asukkaan kunnissa on 9,1 %. Suomen yleisin veroprosentti on 8,9 % (moodi).
Minulle ei ole vieläkään tarjottu päteviä perusteita sille, miksi Forssalla on oltava seudun pienin veroprosentti. Olen tiedustellut syitä sekä valtuustossa että viime vuonna tällä palstalla (FL 4.9.2025). Asiantuntijatieto ei tällaisia perusteita tarjoa: FCG:n johtavan konsultin Jussi Sallisen mukaan palvelut – kuten ilmainen päivähoito – ovat merkittävämpiä houkutustekijöitä kuin veroprosentti (Yle 21.11.2024).
Jos veroprosentti nostettaisiin 0,1 %-yks., tämä maksaisi Marialle 22,47 € vuodessa, mutta tuottaisi kaupungille noin 330 000 €. Jos veroprosenttia nostettaisiin 0,2 %-yks., tämä maksaisi Marialle 44,94 € vuodessa ja toisi kaupungille 660 000 €. Olisimme silti selvästi seudun halvin kunta, mistä ikinä syystä sen tittelin haluaisimmekin säilyttää.
Mutta jos alkaisimme verottaa kuten Tammela ja Janakkala, Marialle tämä maksaisi yhteensä 89,89 € vuodessa, mutta toisi kaupungin kassaan 1,3 miljoonaa euroa.
Miksi siis maksamme 1,3 miljoonaa euroa vuodessa siitä, että saamme säilyttää seudun matalimman kunnallisveron tittelin?
Ville Sundell
Forssan kaupunginvaltuutettu (vihr.)
(Kirjoituksen lähettämisen jälkeen vuodelle 2026 saamani arvio 330 000 € päivittyi 314 000 €:oon vuodelle 2027.)
Vastaa